Haku

Venäjän turvallisuuspolitiikka – tutkimus Suomessa ja kehitystrendit Venäjällä Kaksiosaisen hankkeen ensimmäisessä osassa on arvioitu vuosina 2011- 2015 Suomessa tehtyä Venäjän turvallisuuspolitiikkaa koskevaa vertaisarvioitua tutkimusta. Toinen o...

29.1.2026 | Ulkopoliittisen instituutin yhdessä Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston kanssa toteuttama tutkimus tarkastelee Venäjän 2000-luvulla Suomeen kohdistaman laaja-alaisen vaikuttamisen muotoja sekä niiden vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan ja päätöksentekoon.

6.5.2020 | Pohjois-Eurooppa Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Päättynyt Toteuttajat Ulkopoliittinen instituutti, Helsingin yliopisto/Aleksanteri-instituutti, Maanpuolustuskorkeakoulu, Pietarin valtionyliopisto (alihankkija) Rahoitussumma 199 946 € Ha...

28.8.2023 | Tuoreen tutkimuksen mukaan Afganistanin rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatiossa tehtiin kiistatta myös virheitä. Operaatioiden tavoitteissa korostuivat usein enemmän länsimaiden toiveet kuin Afganistanin todellisuus. Kiinnostiko Suomea afganistanilaisten elämän parantaminen vai painoiko vaakakupissa myös hyvien suhteiden ylläpitäminen Yhdysvaltoihin ja länsiliittoumaan? Mitä kriisinhallintaoperaatioissa voisi tehdä jatkossa toisin?

30.1.2024 | Suomella on useita mahdollisia tapoja osallistua Naton ydinasepelotepolitiikkaan. Näin todetaan 30. tammikuuta julkaistussa tutkimusraportissa. Tutkimuksen mukaan Naton jäsenet osallistuvat liittokunnan ydinasepolitiikkaan vaihtelevin panostuksin, mikä antaa Suomellekin valinnan mahdollisuuksia.

28.8.2023 | Afganistan-operaatiot vuosina 2002–2021 ovat olleet Suomen vaativimpia kriisinhallintatehtäviä. Tuore tutkimus tarkastelee Suomen Afganistanin-kriisinhallintatoimien vaikuttavuutta eri näkökulmista ja esittää kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan vaikuttavuuden arvioinnin kehittämistä koskevia suosituksia.

16.6.2023 | "Liittokunnan ydinasesuorituskykyjen tarkoituksena on rauhan säilyttäminen, ehkäistä Naton painostamista ja estää aggressiota. Nato pitää äärimmäisen epätodennäköisenä, että se joutuisi käyttämään ydinaseita. Pelotteen uskottavuus edellyttää kuitenkin osoitettua kykyä ja valmiutta käyttää ydinaseita. Tätä varten Nato harjoittelee ydinaseiden käyttöä ja viestii aikeistaan mahdollisille vastustajille”, kertoo tutkimuksen kirjoittaja Jyri Lavikainen.

1.11.2022 | Osallistuminen sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Strategisissa linjauksissa todetaan, että osallistumisen tulisi olla sellaista, jolla voidaan saavuttaa vaikuttavuutta Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin tavoitteisiin nähden. Sitä, toteutuuko vaikuttavuustavoite, ei ole kuitenkaan juuri mitattu tai seurattu.