Haku

27.2.2023 | Työvoima- ja koulutustarpeen ennakointi strategisen yhteiskuntapolitiikan välineenä Päättynyt Toteuttajat Työn ja talouden tutkimus LABORE, Demos Helsinki Rahoitussumma 149 969 € Hankkeen perustiedot Kesto: 3/2023–6/2024 Osaamiseen tehtävät panost...

3.2.2025 | Lupaavimmatkin kasvualat sisältävät lukuisia riskejä, jos Suomi lähtee mukaan maiden väliseen yritystukikilpailuun, muistuttaa tuore valtioneuvostolle tehty analyysi. Etlan laatiman muistion mukaan geopolitiikan uusi aika on voimistanut valtioiden välistä tukikilpailua ja geotaloudelliset riskit ovat antaneet uuden perusteen valtioiden elinkeinopoliittisille toimille.

18.12.2023 | Suomessa tarvitaan systemaattisempaa tietoa maapolitiikan keinovalikoiman käytöstä. Aalto-yliopiston selvityksen mukaan nykyiset julkiset tietovarannot eivät tue kaavoituksesta aiheutuvan arvonnousun ja sen jakautumisen tarkastelua ja maankäyttöpoliittisten ohjauskeinojen muutosten vaikutusarviointia.

3.5.2024 | Sote-ammateissa toimivan työvoiman tarpeen ja työvoiman tarjonnan ennakoinnin nykytilannetta ja kehittämistarpeita on selvitetty valtioneuvostolle laaditussa tutkimuksessa, jossa sote-ammattilaisten tarpeen ennakointi kytkettiin ensimmäistä kertaa palvelutarpeen kehitykseen. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten ennakointia tehdään eräissä muissa maissa.

18.12.2023 | I Finland behövs mer systematisk information om hur urvalet markpolitiska metoder tillämpas. Enligt Aalto-universitetets utredning bidrar de nuvarande offentliga datalagren inte till granskningen av den värdestegring som planläggningen medför, fördelningen av värdestegringen och konsekvensbedömningen av förändringar i de markanvändningspolitiska styrmedlen.

3.5.2024 | Nuläget och utvecklingsbehoven när det gäller prognostiseringen av behov och utbud av arbetskraft inom social- och hälsovårdsyrken har utretts i en undersökning som utarbetats för statsrådet. I undersökningen kopplades prognostiseringen av behovet av yrkesutbildade personer inom social- och hälsovården för första gången till hur servicebehov utvecklas. I undersökningen utreddes även hur prognostisering genomförs i vissa andra länder.

30.8.2021 | Vauhtia yritysten perustamisaktiivisuuteen ja kasvuun! Päättynyt Toteuttajat Turun yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Rahoitussumma 124 000 € Hankkeen perustiedot Kesto: 9/2021–4/2023 Vaikka uusien kasvupotentiaalia omaavien innovatiivis...

16.2.2022 | Syrjäytymisen ja huono-osaisuuden yhteys turvallisuusongelmiin: Kausaliteetista politiikkatoimiin Päättynyt Toteuttajat Helsingin yliopisto, Demos Helsinki Rahoitussumma 129 998 € Hankkeen perustiedot Kesto: 2/2022–5/2023 Sisäisen turvallisuuden s...

5.2.2024 | Geopolitiikka muuttaa toimintaympäristöä – Mitä tekee Suomi? Päättynyt Toteuttajat Etlatieto Oy Rahoitussumma 248 000 € Hankkeen perustiedot Kesto: 2/2024 –6 /2025 Uutta tietoa tarvittiin siitä, mitkä ovat keskeiset Suomeen vaikuttavat globaalit m...

31.5.2023 | Regeringens jämställdhetsprogram är ett viktigt verktyg för att främja jämställdheten mellan könen och driva jämställdhetspolitiken. För närvarande är programmet emellertid inte särskilt välkänt och dess jämställdhetspolitiska uppgift är oklar. Undersökningen, som baserar sig på ett omfattande intervju- och dokumentmaterial, visar att ett synligt och genomförbart jämställdhetsprogram med samhälleligt genomslag förutsätter att programmet uppgifter klargörs.

1.6.2022 | Kaavoituksen vaikutukset kiinteistöjen arvoihin ja maankäyttöpoliittisten keinojen muutosten vaikutusarviointi Päättynyt Toteuttajat Aalto-yliopisto, Owal Group Oy Rahoitussumma 149 769 € Hankkeen perustiedot Kesto: 6/2022–12/2023 Monia maankäyttö...

23.5.2023 | Yhteiskunnalliset yritykset ja niiden sosiaaliset innovaatiot tuovat uusia vaihtoehtoja ja rahoitusmekanismeja ratkottaessa yhteiskunnallisia ongelmia. Tämä on tärkeä viesti erityisesti innovaatiopolitiikan ja innovaatioiden rahoituksesta päättäville sekä julkisista hankinnoista vastaaville.

31.5.2023 | Hallituksen tasa-arvo-ohjelma on tärkeä sukupuolten tasa-arvon edistämisen ja tasa-arvopolitiikan tekemisen väline. Tällä hetkellä ohjelma kuitenkin tunnetaan heikosti, ja sen tehtävä tasa-arvopolitiikassa on epäselvä. Laajaan haastattelu- ja asiakirja-aineistoon perustuva tutkimus esittää, että yhteiskunnallisesti vaikuttava, näkyvä ja saavutettava tasa-arvo-ohjelma edellyttää sen tehtävien kirkastamista.

23.5.2023 | Sociala företag och deras sociala innovationer bidrar med nya alternativ och finansieringsmekanismer vid lösning av samhälleliga problem. Detta är ett viktigt budskap särskilt till dem som fattar beslut om innovationspolitik och finansiering av innovationer samt till ansvariga för offentliga upphandlingar.

9.2.2023 | Regeringens jämställdhetsprogram är ett viktigt verktyg för jämställdhetsfrämjande och jämställdhetspolitik. Det är emellertid mycket som behöver utvecklas i programmet. Det förvaltningscentrerade programmets roll är oklar och politiska betydelse liten. De samhälleliga verkningarna av åtgärderna i programmet är inte tillräckliga. I en Policy Brief-översikt som publicerades den 9 februari konstate...

26.4.2023 | Valtiolta tarvitaan jatkossa entistä aktiivisempaa roolia talouden ohjauksessa. 26. huhtikuuta julkaistun selvityksen mukaan lyhyen aikavälin kriisit, kuten koronapandemia ja Ukrainan sota, ovat edellyttäneet valtiolta poikkeuksellisia toimia talouden ja yhteiskuntien toimintakyvyn turvaamiseksi.

9.2.2023 | Hallituksen tasa-arvo-ohjelma on tärkeä tasa-arvon edistämisen ja tasa-arvopolitiikan tekemisen väline. Tasa-arvo-ohjelmassa on kuitenkin monta kehittämiskohdetta. Rooliltaan epäselvän ja hallintokeskeisen ohjelman poliittinen merkitys on pieni, eikä sen toimenpiteillä ole riittävästi yhteiskunnallista vaikuttavuutta. 9. helmikuuta julkaistu Policy Brief -katsaus esittää, että tasa-arvo-ohjelmassa tulee tulevaisuudessa ilmaista selvästi hallituksen tasa-arvopoliittinen muutoslupaus.

26.4.2023 | Staten måste ta en aktivare roll i den ekonomiska styrningen. Enligt en ny utredning, som publicerades den 24 april, har plötsliga kriser, som till exempel covid-19-pandemin och kriget i Ukraina, krävt exceptionella åtgärder av staten för att trygga ekonomin och samhällets bärkraft.

4.12.2023 | Suomen menestyminen vihreässä siirtymässä edellyttää tehokkaampaa hiilidioksidipäästöjen hinnoittelua ja sääntelyä, kilpailun edistämistä vihreän teknologian aloilla sekä pitkäjänteistä investointistrategiaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen on myös osallistuttava kansainväliseen yhteistyöhön hiilivuodon estämiseksi ja huolehdittava, että jatkossa on saatavissa riittävästi osaavaa vihreää työvoimaa. Muutoksen vaikutukset tuottavuuteen tulisi tunnistaa, kun politiikkatoimista päätetään.

26.4.2023 | In future, the state will need to play a more active role in steering the economy. According to a study published on 26 April, short-term shocks, such as the COVID-19 pandemic and the war in Ukraine, have required the active involvement of states to ensure the sustainability of their economies and societies.

7.11.2022 | Työuupumukseen liittyvät käytännöt ja niiden vaikutukset eri maissa Päättynyt Toteuttajat Työterveyslaitos, Tampereen yliopisto Rahoitussumma 199 933 € Hankkeen perustiedot Kesto: 12/2022–10/2024 Mielenterveyssyyt ovat yleistyneet voimakkaasti lyh...

4.12.2023 | För att Finland ska lyckas i den gröna omställningen krävs en effektivare prissättning och reglering av koldioxidutsläppen, främjande av konkurrens inom branscherna för grön teknik och en långsiktig investeringsstrategi. Enligt en färsk undersökning måste Finland också delta i det internationella samarbetet för att förhindra koldioxidläckage och se till att det i framtiden finns tillräckligt med kompetent grön arbetskraft.

31.5.2022 | Sysselsättningsgraden för kvinnor sjönk kraftigt till följd av coronakrisen, eftersom coronarestriktionerna i synnerhet riktade sig mot kvinnodominerade branscher. Detta visar en utredning som publicerades i dag den 31 maj. Coronakrisen var också särskilt belastande för dem som arbetar i kvinnodominerade branscher, till exempel för anställda inom social- och hälsovården och undervisningssektorn.

10.2.2020 | Ilmastopolitiikan tulonjakovaikutukset Päättynyt Toteuttajat Pellervon taloustutkimus PTT, Merit Economics, Åland Statisk- och Utredningsbyrå ÅSUB Rahoitussumma 99 770 € Hankkeen perustiedot Kesto: 1/2020–11/2020 Hallituksen ilmastopoliittisena ta...

19.4.2023 | Turun yliopiston kauppakorkeakoulun ja VTT:n valtioneuvostolle laatiman tutkimuksen mukaan yrittäjyyspolitiikan keinoin on Suomessa onnistuttu poistamaan yrittäjyyden esteitä, mutta kannusteet kunnianhimoiselle, uudistavalle yrittäjyydelle ovat palkkatyöyhteiskunnassamme vielä riittämättömät.

31.5.2022 | Koronakriisi laski 31. toukokuuta julkaistun selvityksen mukaan rajusti erityisesti naisten työllisyysastetta, sillä sulkutoimet kohdistuivat naisvaltaisille aloille. Kriisi myös kuormitti erityisesti naisenemmistöisillä aloilla työskenteleviä, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetusalan työntekijöitä.

4.11.2021 | Koronan iskiessä päälle keväällä 2020 talouden taivaalla seilasi synkkiä pilviä ja ennusteet povasivat Suomelle erityisen kehnoa tulevaisuutta. Vaikka kotimaan epidemia- ja taloustilanne olivat siedettäviä, globaalin kriisin uskottiin heijastuvan Suomeen rajusti ja pitkään, kuten oli käynyt aiemmin muun muassa finanssikriisissä.

19.4.2023 | Enligt en undersökning som gjorts på beställning av statsrådet av handelshögskolan vid Åbo universitet och Teknologiska forskningscentralen har det varit möjligt att genom företagarpolitik röja undan hinder för företagande i Finland, men incitamenten för ett ambitiöst, nyskapande företagande är fortfarande otillräckliga i vårt lönearbetssamhälle.

22.6.2022 | Tuottavuutta edistävät politiikkatoimet ja yrityssektorin dynamiikka Päättynyt Toteuttajat Työn ja talouden tutkimus Labore, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Rahoitussumma 120 000 € Hankkeen perustiedot Kesto: 6/2022– 10/2023 Tuottavuuteen vaik...

21.6.2021 | Maapolitiikan toimintaympäristöön kohdistuu monia muutospaineita esimerkiksi kaupungistumiskehityksen, ilmastonmuutoksen ja poliittisten megatrendien seurauksena. 21. kesäkuuta julkaistu tutkimus tarkastelee kuntien maapolitiikan nykytilaa ja kehittämistarpeita ja antaa suosituksia kunnille, maapolitiikan sidosryhmille ja lainsäätäjille. Läpileikkaavina näkökulmina tutkimuksessa ovat maapolitiikan avoimuus, läpinäkyvyys ja hyväksyttävyys.

21.4.2020 | Kiertotalous ja tuotepolitiikan ohjauskeinot (KITUPO) Päättynyt Toteuttajat Suomen ympäristökeskus, Itä-Suomen yliopisto, The Institute for European Studies Rahoitussumma 200 000 € Hankkeen perustiedot Kesto: 4/2020–6/2021 Tuotelähtöinen ympäristö...

17.12.2020 | Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Päättynyt Toteuttajat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tampereen yliopisto, Tilastokeskus, Kela Rahoitussumma 249 826 € Hankkeen perustiedot Kesto: 12/2020–5/2022 Koronaviruspandemia on vaikuttanu...

13.1.2022 | 13. tammikuuta julkaistu tutkimus osoittaa, että tehokkainta tukipolitiikkaa on kohdentaa tutkimus- ja kehitystuet korkean t&k-tuottavuuden tai innovaatiokapasiteetin yrityksille. Myös valikoimattomat tuet, jotka ovat käytännön innovaatiopolitiikassa luonteeltaan lähellä t&k-verotukia, tuottavat huomattavan hyvinvoinnin kasvun, vaikkakin kasvu jää valikoivia innovaatiotukia pienemmäksi.

21.6.2021 | Den omvärld där markpolitiken bedrivs möts av många förändringstryck till följd av bland annat urbanisering, klimatförändringar och politiska megatrender. En utredning som offentliggjordes den 21 juni granskar nuläget och utvecklingsbehoven för kommunernas markpolitik och ger rekommendationer till kommuner, markpolitiska aktörer och lagstiftare. De genomgående aspekterna i utredningen är markpolitikens öppenhet, transparens och acceptans.

5.11.2021 | Suomen talous heittelehtii enemmän kuin monissa muissa kehittyneissä maissa. Viimeisin iso kolahdus, koronakriisi, osui koko maailmaan, ja yhtäkkiä pulaa onkin ollut pienimmistä ja yksinkertaisimmistakin komponenteista, kuten vaikkapa muovirakeista - ja pullonkaula on valmis. Onko politiikkatoimista apua? Entä elääkö Suomi oikeasti viennistä? Suomen taloudesta ovat keskustelemassa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö sekä Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka.

13.1.2022 | En undersökning som publicerades den 13 januari visar att den effektivaste stödpolitiken omfattar en allokering av forsknings- och utvecklingsstöd till företag med hög FoU-produktivitet eller innovationskapacitet. Inom den praktiska innovationspolitiken ger dessutom ger icke-selektiva stöd, som till sin karaktär liknar FoU-skattestöd, en betydlig välfärdsökning, trots att tillväxten inte når samma nivå som den till följd av selektiva innovationsstöd.

17.9.2021 | Liikennesektori on keskellä laajaa ja nopeaa kestävyyssiirtymää. Uusilla liikkumispalveluilla, kuten MaaS-palveluilla, yhteiskäyttöisillä kulkuneuvoilla ja jaetuilla kyydeillä, voi olla merkittävä rooli, kun liikenteen päästöjä vähennetään ja samalla huolehditaan siitä, että mahdollisuudet liikkua säilyvät koko maassa.

17.9.2021 | Transportsektorn genomgår en omfattande och snabb hållbarhetsomställning. Nya mobilitetstjänster, till exempel MaaS-tjänster, samanvändning av fordon och samåkning, kan spela en betydande roll när det gäller att minska utsläp-pen från trafiken och samtidigt se till att möjligheterna till mobilitet kvarstår i hela landet.

11.2.2021 | Koulutusmarkkinat Suomessa (KARMA) Päättynyt Toteuttajat MDI Public Oy, TK-Eval avoin yhtiö, FCG Finnish Consulting Group Oy Rahoitussumma 150 000 € Hankkeen perustiedot Kesto: 2/2021–9/2022 Jatkuvan oppimisen uudistuksen valmistelun tueksi tarvit...

13.1.2022 | A new study published on 13 January shows that the most effective support policy for research and development is to allocate subsidies to businesses with high R&D productivity or innovation capacity. Uniformly targeted subsidies – which in practical innovation policy are similar to R&D tax incentives – also bring about substantial growth, albeit to a lesser extent than selectively targeted innovation subsidies.

10.6.2020 | Työpolitiikan vaikutukset työllisyyteen ovat rajalliset, todetaan 10. kesäkuuta julkistetussa tutkimuskirjallisuuteen perustuvassa katsausraportissa. Työpolitiikan toimenpiteet nostavat työttömän todennäköisyyttä työllistyä melko vähän ja lisäksi toimenpiteillä on sivuvaikutuksia, jotka heikentävät toimenpiteiden vaikutusta työllisyysasteeseen. Raportti suosittelee muun muassa selvittämään työpolitii...

10.6.2020 | Arbetsmarknadspolitikens inverkan på sysselsättningen är begränsad, konstateras det i en översiktsrapport baserad på forskningslitteratur som publicerades den 10 juni. Arbetsmarknadspolitiska åtgärder ökar sannolikheten för att arbetslösa ska få jobb i relativt liten grad, och dessutom har åtgärderna sidoeffekter som försämrar åtgärdernas inverkan på sysselsättningsgraden. I rapporten rekommende...

15.9.2021 | Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen kohdistuvia arviointityökalujen kehittäminen on tarpeen, jotta niitä voidaan hyödyntää suunnittelussa ja päätöksenteossa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Näin todetaan Turun yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijoiden valtioneuvostolle toteuttamassa tutkimushankkeessa.

20.9.2019 | Valtion omistajaohjauksen rakenteelliset uudistukset ovat toimineet hyvin ja omistajaohjauksen toimeenpano on ammattimaistunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Haasteita ilmenee kuitenkin tilanteissa, joissa hallituksen substanssipoliittiset uudistukset ovat vastakkaisia valtion omistajapoliittisten linjausten kanssa. Näin todetaan 19. syyskuuta julkaistussa KPMG Oy Ab:n, Etlan ja Vantage Consulting Oy:n arviointiraportissa.

7.3.2022 | Hiilineutraalin siirtymän rakenteelliset kilpailukyky- ja tuottavuusvaikutukset Päättynyt Toteuttajat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Rahoitussumma 197 876 € Hankkeen perustiedot Kesto: 3/2022–12/2023 Ilmastonmuutoksen torjunta tulee vaatimaan...

7.2.2022 | Laki ja perheiden monimuotoisuus Päättynyt Toteuttajat Sateenkaariperheet ry, Kela, Väestöntutkimuslaitos, Legal lounge Rahoitussumma 200 000 € Hankkeen perustiedot Kesto: 2/2022–4/2023 Perhelainsäädännön peruslähtökohtana on ollut perhe, johon ku...

16.4.2020 | Liikkumisen kestävien palvelumarkkinoiden ohjauskeinot (LIIKE-PALO) Päättynyt Toteuttajat Aalto-yliopisto, Demos Helsinki Oy, FLOU Oy Rahoitussumma 175 092 € Hankkeen perustiedot: Kesto: 4/2020–9/2021 Digitalisaatio, automaatio, palvelullistuminen...

28.1.2019 | Suhdanteiden vaikutuksesta Suomen talouteen on saatu entistä yksityiskohtaisempaa tietoa. 28. tammikuuta julkaistu Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen yhteinen tutkimus tarkentaa kuvaa suhdanteista riippumattoman tuotantopotentiaalin kehityksestä. Tutkimuksen osana arvioitiin myös kansantalouden potentiaalisen tuotannon kasvunäkymiä vuosille 2019–2023 Etlan sektoritasoista kasvumallia hyödyntäen.

15.9.2021 | Det är nödvändigt att utveckla de verktyg som används för att bedöma åtgärder för att främja välbefinnande, hälsa och säkerhet, så att verktygen kan utnyttjas i planeringen och beslutsfattandet både på kort och på lång sikt. Detta konstateras i rapporten om ett forskningsprojekt som forskare vid Åbo universitet och Aalto-universitetet genomförde för statsrådet.

5.6.2019 | Mahdollinen maakunta- ja sote-uudistus lisäisi alueellisten taloustilastojen tarvetta, sillä alueellista talouskehitystä pitäisi voida seurata ja ennakoida nykyistä syvällisemmin. Alueellista taloustietoa tarvitaan jatkuvasti myös rakennemuutoksen, työvoiman ja koulutustarpeen ennakoinnin näkökulmista, arvioidaan Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ja Pellervon taloustutkimuksen selvityksessä.

28.1.2019 | En färsk undersökning av Näringslivets forskningsinstitut och Löntagarnas forskningsinstitut ger mer detaljerad information om konjunkturers effekter på Finlands ekonomi. Undersökningen, vars resultat offentliggjordes den 28 januari, ger en mer preciserad bild av utvecklingen av den produktionspotential som är oberoende av konjunkturväxlingar. Inom ramen för undersökningen bedömdes också tillväxtutsikterna för den potentiella produktionen i samhällsekonomin åren 2019–2023.

16.4.2020 | Maapolitiikan nykytila ja tulevaisuus – keinot, vaikuttavuus, avoimuus ja hyväksyttävyys Päättynyt Toteuttajat Aalto-yliopisto, Owal Group Oy Rahoitussumma 269 352 € Hankkeen perustiedot Kesto: 4/2020–6/2021 Kunnat pyrkivät maapolitiikallaan halli...

5.6.2019 | Om landskaps- och vårdreformen genomförs, ökar behovet av regional ekonomisk statistik i och med att den regionala ekonomiska utvecklingen då bör kunna följas och prognostiseras på ett djupare plan än för närvarande. Enligt en utredning av Institutet för hälsa och välfärd och ekonomiska forskningsinstitutet Pellervon taloustutkimus finns det också med tanke på strukturomvandling och prognostisering av arbetskrafts- och utbildningsbehov ett ständigt behov av regional ekonomisk information.

20.9.2019 | De strukturella reformerna av statens ägarstyrning har fungerat bra och det operativa genomförandet av ägarstyrningen har blivit mer professionellt under det senaste årtiondet. Vissa utmaningar förekommer dock i situationer där regeringens substanspolitiska reformer inte sammanfaller med statens ägarpolitiska riktlinjer. Detta konstateras i en utvärderingsrapport av KPMG Oy Ab, Näringslivets forskningsinstitut och Vantage Consulting Oy. Rapporten publicerades den 19 september.

19.3.2019 | Nuoret ja työttömät ovat suurimmat perustoimeentulotukea saavat ryhmät. Asuminen muodostaa lähes puolet perustoimeentulotukea saaneiden kotitalouksien menoista. Tämä käy ilmi 19.3. julkaistusta Kelan, VATT:n ja Helsingin yliopiston osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteuttamasta tutkimuksesta.

3.9.2020 | Tutkimusryhmä selvitti, miten työllistymisen ja työkyvyn tuen palveluista saadaan sujuvampia. Suosituksissa korostuvat ihmislähtöisyys, palvelun ja toimeentuloetuuden yhteensovittaminen sekä tarve kehittää palveluita pitkäjänteisesti hallintoalojen yhteistyöllä.

19.3.2019 | Unga och arbetslösa utgör de största grupperna som får grundläggande utkomststöd. Boende orsakar närmare hälften av utgifterna för de hushåll som får grundläggande utkomststöd. Detta framgår av en undersökning som publicerades den 19 mars. Folkpensionsanstalten, Statens ekonomiska forskningscentral VATT och Helsingfors universitet har gjort undersökningen inom ramen för statsrådets utrednings- och forskningsverksamhet.

26.2.2019 | Jatkuvaa oppimista käsittelevä selvitys tarkastelee Suomen keskeisten, korkean teknologian verrokkimaiden keinoja reagoida työn murrokseen sekä tapoja kehittää jatkuvan oppimisen rakenteita. 26. helmikuuta julkaistun raportin mukaan jatkuvaa oppimista on muissa maissa edistetty muun muassa laatimalla yhteisiä toimenpideohjelmia, uudistamalla koulutus- ja opetustarjontaa sekä kokeilemalla yksilöön kohdistuvia rahoituskannusteita, kuten koulutusseteleitä.

26.2.2019 | En ny utredning granskar metoder för att reagera på omvälvningar i arbetslivet och utveckla strukturerna för kontinuerligt lärande i sådana högteknologiska länder som är relevanta som jämförelse för Finland. Enligt rapporten, som publicerades den 26 februari, främjas kontinuerligt lärande i andra länder bland annat genom åtgärdsprogram, reformer av utbildningsutbudet och genom finansiella incitament riktade till individer, till exempel utbildningssedlar.

3.9.2020 | En forskargrupp har utrett hur tjänster som stöder sysselsättningen och arbetsförmågan kan göras smidigare. I forskargruppens rekommendationer betonas människoorientering, samordning av tjänsterna och utkomstförmånerna samt behovet att långsiktigt utveckla tjänsterna i samarbete mellan förvaltningsområdena.