Arktisen toiminnan julkinen rahoitus on Suomessa hyvin sirpaleista, eivätkä useimmat arktiset toimijat ole koskaan arvioineet oman arktisen toimintansa rahoituksen koostumusta. Arktista toimintaa määritellään hyvin erilaisilla tavoilla eikä sitä juurikaan tilastoida. Arktisen projekti- ja hanketoiminnan suuri määrä on myös omiaan lisäämään kokonaiskuvan hajanaisuutta. Tiedot käyvät ilmi Lapin yliopiston Arktisen keskuksen valtioneuvostolle laatimasta selvityksestä. Selvitys tukee Suomen uuden arktisen strategian laatimista.

Suomessa pyritään edistämään kiertotaloutta osana ilmastokriisin torjuntaa ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Siirryttäessä kohti kiertotaloutta pitää kuitenkin ottaa huomioon, ettei samalla aiheuteta ongelmia ihmisten terveydelle tai ympäristölle. 14. lokakuuta julkaistussa selvityksessä havaittiin, että vaarallisten aineiden osalta tiedon kulkua kiertotaloudessa on syytä parantaa ja kehittää teknologioita, jotta nämä aineet eivät palaa kiertoon uusissa tuotteissa.

Suomessa on hyvät edellytykset lisätä luontopohjaisten ratkaisujen hyödyntämistä kaupunkiseutujen kehittämisessä. Tämä selvisi juuri päättyneessä Tehokkaat ja vaikuttavat luontopohjaiset ratkaisut ilmastonmuutoksen sopeutumisen välineinä (TASAPELI) -hankkeessa. Hankkeen havaintojen perusteella eri puolilla maata on kokemuksia erilaisista luontopohjaisista ratkaisuista ja keskeistä asiantuntemusta löytyy sekä kunnista että maakunnista.

Tervetuloa Purkutalkoot-hankkeen loppuseminaariin torstaina 12.9 klo 9.30–15 opetus- ja kulttuuriministeriöön. Seminaarissa pohditaan nuorten koulutusvalintoja sekä koulutuksen ja työelämän sukupuolen mukaisen segregaation lieventämistä. Seminaarissa kuullaan hankkeen tuloksia, kommenttipuheenvuoroja sekä hiotaan vielä suosituksia asiantuntijoiden voimin.