Mikä lääkkeissä maksaa? – Selvitys lääkkeiden hintaan vaikuttamisesta ja ohjauksesta

Käynnissä

Toteuttajat

Aalto-yliopisto, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Rahoitussumma

200 000 €

Hankkeen perustiedot

Kesto: 4/2020–1/2021

Suomen lääketilaston 2018 mukaan avohoidon lääkemyynti oli kyseisenä vuonna 2,5 miljardia euroa. Julkinen sektori korvasi avohoidon lääkemenoista huomattavan osan, yhteensä noin 1,46 miljardia euroa. Lääkkeiden käyttäjät maksoivat yli 1 miljardia euroa reseptilääkkeiden omavastuita sekä ei-korvattavia reseptilääkkeitä ja itsehoitolääkkeitä. Avohoidon lääkemyynti kasvoi niin resepti- kuin itsehoitolääkkeidenkin osalta (3,9 prosenttia ja 1,2 prosenttia). Kasvua selittävät muun muassa uusien kalliiden lääkkeiden tulo markkinoille ja terveydenhuollon palvelurakenteen muuttuminen avohoitopainotteisemmaksi. Väestön ikääntyessä lääkehoidon tarve ja lääkekustannukset kasvanevat tulevinakin vuosina.

Lääkemarkkinoita säännellään voimakkaasti lääkkeen elinkaaren eri vaiheissa. Sääntelyjärjestelmällä ja viranomaispäätöksillä voidaankin vaikuttaa merkittävästi lääkemarkkinoiden toimintaan, esimerkiksi lääkeyritysten väliseen kilpailuun, ja siten lääkkeiden hintoihin. Jotta lääkkeiden hinnanmuodostusta koskevaa sääntelyjärjestelmää voi kehittää entistä tarkoituksenmukaisemmaksi ja kustannustehokkaammaksi, tarvitaan tietoa siitä, miten lääkekulut jakautuvat lääkkeen elinkaaren eri vaiheissa olevien lääkkeiden välillä, ja miten erinäiset sääntelyjärjestelmät voivat vaikuttaa lääkekuluihin. Toisaalta lääkekulujen kohtuullistaminen ja rationaalisen lääkehoidon edistäminen edellyttävät myös sitä, että ymmärretään lääkäreiden lääkehoitoa ja lääkeainetta koskevaa päätöksentekoa.

Apteekkien tarkoituksena on varmistaa lääkkeiden saatavuus ja lääkehoitoon liittyvä neuvonta. Apteekkien roolia sote-palvelujärjestelmässä voisi kenties kuitenkin edelleen kehittää, mikä osaltaan edistäisi apteekkitoiminnan kannattavuutta ja siten apteekkipalveluiden saavutettavuutta esimerkiksi isompien kaupunkien ulkopuolella. 

Hankkeen tavoitteena on tuottaa ja tarjota päätöksentekijöille uutta ja helposti hyödynnettävissä olevaa tietoa liittyen avohoidon lääkkeiden tukkuhintoja koskevaan sääntelyyn, lääkäreiden lääkeainetta koskevien valintojen osuuteen rationaalisen lääkehoidon toteuttamisessa sekä apteekkien rooliin osana sotepalvelujärjestelmää.

Ensimmäisessä työpaketissa selvitetään, miten lääkkeiden tukkuhintoja koskevat sääntelytoimenpiteet ovat yhteydessä lääkekustannuksiin (tukkuhinnoilla mitattuna) sekä miten sääntelyä voi mahdollisesti tehostaa yhteiskunnan ja lääkkeiden käyttäjien lääkekustannusten kohtuullistamiseksi. Lisäksi rationaalisen lääkehoidon näkökulmasta kartoitetaan sitä, missä määrin esimerkiksi taloudelliset tekijät vaikuttavat lääkärin lääkeainetta koskevaan valintaan ja siten lääkekustannuksiin.

Toisessa työpaketissa arvioidaan mahdollisuuksia apteekin roolin kehittämiseksi osana sotepalvelujärjestelmää. Apteekkipalvelujen saatavuutta arvioidaan sijainnin ja aukioloaikojen sekä myös vapaaehtoisesti tuotettujen apteekkipalveluiden osalta. Lisäksi arvioidaan, kuinka paljon Suomessa olisi kysyntää uudenlaisille, muissa maissa jo tarjotuille apteekkipalveluille.

Hankkeen löydösten pohjalta ehdotetaan lääkekustannuksia hillitseviä, rationaalista lääkehoitoa, lääkkeiden saatavuutta sekä apteekkipalvelujen saavutettavuutta edistäviä toimenpiteitä. Sekä hankkeen löydökset että niihin perustuvat suositukset viestitään ajantasaisesti ja selkeästi lääkejakelua ja apteekkeja koskevan sääntelyn parissa työskenteleville virkamiehille.

Ota yhteyttä:

Oskari Nokso-Koivisto, Aalto-yliopisto, p. 044 045 0732, etunimi.sukunimi(at)aalto.fi

Selvitys lääkkeiden hintaan vaikuttamisesta ja ohjauksesta

Yhteyshenkilö ministeriössä