Hankkeen perustiedot
Kesto: 5/2016–9/2016
Globaalitalouden integroitumisen ja keskitettyjen koordinaatiojärjestelyjen sekä Euroopan unionin päätöksentekorakenteiden kehityksen seurauksena on valtioneuvoston yhtenäisyyden ja yhteistyön kehittämistarve tullut entistä selvemmäksi. Valtioneuvoston rakenteita, johtamis- ja päätöksentekojärjestelmiä on kehitettävä siihen suuntaan, että nykyistä siiloutumista voidaan vähentää; ministerit ja virkamiehet on saatava kiinnittymään yhteiseen valtioneuvostoon ja työskentelemään sen puolesta sen sijaan että he työskentelevät oman ministeriönsä etujen ajajina.
Selvityshankkeen tehtävänä oli tuottaa tietoa siitä, miten valtioneuvostotason hallinto on organisoitu eri maissa ja miten se toimii käytännössä. Tarkasteltavina vertailumaina olivat Ruotsi, Hollanti, Viro, Norja ja Uusi-Seelanti. Työssä tarkasteltiin näiden maiden hallintorakenteita seuraavien kysymysten kautta:
- Millaisia hallintorakenteita valtioneuvostotason päätöksenteossa eri maissa esiintyy?
- Mitkä ovat niiden tehtävät?
- Millaisiin hallintotasoihin ylin valtionhallinto on jaettu?
- Mitä keskushallintotason elimiä on käytössä (esim. keskusvirastot, muut valtakunnalliset virastot) ja miten monialaisia ne ovat?
- Millaisia muita organisaatioita valtionhallintoon kuuluu (esim. virastot, laitokset, liikelaitokset, julkisoikeudelliset laitokset, säätiöt)?
- Miten mainittuja organisaatioita voidaan perustaa, yhdistää ja lakkauttaa (perustuslaki, hallintosäädökset, asetukset, työjärjestys) ja miten niitä ohjataan (lainsäädäntö, tulosohjaus, informaatio-ohjaus, johto-organisaatiot jne.)?
- Kuinka niiden väliset ohjaussuhteet ja valvonta on järjestetty?
- Miten mahdolliset ristiriitatilanteet ratkaistaan?
Keskeiset käsitteet: julkinen hallinto, hallinto, johtaminen, ministeriöt, valtioneuvosto, lainsäädäntö, digitalisaatio
Hankkeen loppuraportti
Ota yhteyttä:
Antti Kaihovaara, Ramboll Management Consulting, p. 041 507 6885, antti.kaihovaara(at)ramboll.com
