Hoppa till innehåll

Hyvä kysymys -podcast
Olemmeko valmiita jatkuvaan oppimiseen?

Julkaisuajankohta 26.2.2019 8.00
Uutinen
Kuvassa on Tampereen yliopiston opiskelija
Kuva: Riitta Supperi

Työn muutos on tehnyt jatkuvasta, elinikäisestä oppimisesta tärkeämpää kuin ehkä koskaan aiemmin. Mutta ovatko koulutuksen ja työelämän rakenteet kunnossa jatkuvalle oppimiselle, ja millaista kokonaisnäkemystä tarvitsemme? Vieraina podcast-jaksossa ovat tutkija Olli Oosi Owal Group Oy:stä ja kansanedustaja Sofia Vikman.

Miksi meidän pitäisi olla valmiita jatkuvaan oppimiseen? Onko maailmassa joku muuttunut, kun asiasta puhutaan nykyisin niin paljon?

”Jatkuva uuden oppiminen on yhä tärkeämpää muun muassa teknologisen kehityksen, automatisaation, robotisaation ja tekoälyn kehityksen vuoksi. Teknologian vallankumous muuttaa työtä, ja nyt työelämässä olevien työurien aikana tapahtuva muutos on aiempiin vuosikymmeniin verrattuna nopeampaa”, kertoo Olli Oosi.

Maamme koulutus on korkeatasoista, pärjäämme erilaisissa kansainvälisissä rankingeissa, ja myös aikuiskoulutukseen osallistutaan aktiivisesti. Mihin muutosta siis tarvitaan?

”Suomalainen koulutusjärjestelmä vaatii päivittämistä. Osaamisen turvaamiseksi tarvitaan laajamittainen jatkuvan oppimisen reformi. Uudenlainen työ vaatii uutta osaamista. Polku suoraan opinnoista töihin ja siitä eläkkeelle asti on muuttumassa ja menettämässä merkitystään. Tilalle on noussut ajatus jatkuvasta oppimisesta ja aktiivisesta osallistumisesta läpi elämän”, toteaa Sofia Vikman.

Suomi on aikuiskoulutukseen osallistumisen osalta OECD-maiden kärkijoukossa. Tämä ei vielä Olli Oosin mukaan riitä, vaan tarvitsemme uusia taloudellisia kannustimia ja keinoja koulutuksen ja työelämän väliseen yhteistyöhön, jotta mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen syntyy.

”Oppilaitosten, korkeakoulujen ja työelämän yhteistyö on avainasemassa. Aiheesta on myös paljon puhuttu viime vuosina. Meillä on kuitenkin vielä paljon tehtävää kansallisissa rakenteissa ja ruohonjuuritasolla.”

Owal group ja 4Front ovat toteuttaneet valtioneuvoston selvityshankkeen jatkuvan oppimisen rakenteista eri verrokkimaissa. Selvityksessä on tarkasteltu erityisesti sitä, kuinka Tanska, Alankomaat, Irlanti, Singapore ja Etelä-Korea ovat pyrkineet edistämään jatkuvan oppimisen toteutumista. Millaisia käytäntöjä muissa maissa on?

”Jatkuvan oppimisen edistäminen on monissa maissa pitkäjänteistä, poikkihallinnollista ja strategista työtä, jota toimeenpano tukee. Vertailumaissa on luotu erilaisia välittäjämekanismeja korkeakoulun ja työelämän väliin. Jotkut innovoivat opetustarjontaa, toiset ovat rahoittaneet räätälöityjä koulutusohjelmia tutkintojen rinnalle. Osa-aikaisen ja modulaarisen koulutustarjonnan kehittäminen on kolmas iso trendi. Etelä-Korea ja Singapore perustavat koko aikuiskoulutusjärjestelmänsä koulutusseteli- tai koulutustili-tyyppisiin lyhytkestoisiin koulutusohjelmiin ja tutkintojen rakentamiseen”, kertoo Oosi.

Hollannissa tarkasteltiin henkilöverotuksen verovähennysoikeuden kannustavuutta oppimisen näkökulmasta ja todettiin, ettei se kannusta riittävästi. Hollantilaiset ovatkin ottamassa käyttöön koulutussetelin, jolla tuki pyritään paremmin kohdentamaan ihmisille, jotka eivät koulutukseen yleensä osallistu.

”Kaikille maille yhteinen haaste on työuransa aikana vähiten koulutukseen osallistuvan väestönosan aktivointi”, toteaa Oosi.

Miltä selvityksen tulokset kuulostavat päättäjän näkökulmasta, Sofia Vikman?

”Selvitys nostaa esiin aiheita, joita eduskunnassakin on pohdittava nyt ja tulevalla kaudella koulutuksen rahoitusta mietittäessä. Muiden maiden käytännöistä ja kokemuksista voisi poimia hyviä elementtejä ja hyödyntää niitä rakennettaessa omaa Suomen mallia jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi. Esimerkiksi korkeakouluopiskelun tulisi olla nykyistä paremmin mahdollista myös työelämän ohessa. Tätä on jo lähdetty kehittämään ja työtä pitää jatkaa. Paras keino eriarvoisuuden ehkäisyyn on hyvä ja joustava suomalainen koulutusjärjestelmä, joka uudistuu ja vastaa sille asetettuihin odotuksiin.”

Hyvät päätökset perustuvat tutkittuun tietoon. Hyvä kysymys on podcast, joka tuo yhteen tiedon tuottajat ja hyödyntäjät, tutkijat ja päättäjät. Voit tilata ja kuunnella podcastia myös Spotifyssa ja iTunesissa, mistä se löytyy mm. hakusanoilla ”hyvä kysymys”. Twitteristä meidät löytää aihetunnisteella #tietokäyttöön.

Tervetuloa tilaamaan podcast, kuuntelemaan, kysymään ja keskustelemaan!