Sök

20.11.2020 | Ilmastopoliittisten toimenpiteiden, kuten päästöveron, taloudellisia kustannuksia ja vaikutuksia tulonjakoon voidaan säädellä kierrättämällä päästöverotuloja takaisin kotitalouksille, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n, Merit Economicsin ja Ålands statistik- och utredningsbyrå ÅSUBin selvitys. Keinona voisivat olla esimerkiksi ansiotuloverotuksen ja/tai yhteisöveron keventäminen sekä kotitalouksiin kohdistuvat suorat tuet.

9.3.2018 | Varainsiirtovero vähentää muuttoja sekä maakuntien sisällä että maakuntien välillä, selviää uudesta tutkimuksesta. Veron takia kotitaloudet asuvat tilanteeseensa sopimattomissa asunnoissa. Veron kielteiset vaikutukset saattavat heijastua myös työmarkkinoiden toimintaan. VATT:n ja Helsingin kaupunginkanslian tutkimus tuottaa uutta tietoa asuntokauppojen varainsiirtoveron vaikutuksista Suomessa.

24.4.2019 | Det har funnits stora förväntningar på fenomenet blockkedjeteknik (’blockchain technology’ på engelska), och begreppen med anknytning till fenomenet har utvidgats under de senaste åren. En färsk undersökningsrapport visar dock att blockkedjor än så länge inte har lyckats uppfylla förväntningarna. Möjligheterna att tillämpa s.k. teknik för distribuerade liggare (DLT) är något bättre, men också till denna del är det oklart vilka nyttorna är.

11.2.2020 | Dieselpolttoaineen verotuen poistaminen olisi tehokas taloudellinen ohjauskeino päästöjen vähentämiseksi, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimus. Poisto heikentäisi vientiteollisuuden kustannuskilpailukykyä, mutta verrattain vähän. Kotitalouksille verotuen poistaminen voitaisiin kompensoida esimerkiksi tulonsiirtoina tai alentamalla ansiotuloverotusta.

24.4.2019 | Lohkoketjuteknologian (engl. ’blockchain technology’) käsitteet ovat viime vuosina laventuneet ja ilmiöön on ladattu paljon odotuksia. Tuoreen tutkimuksen mukaan lohkoketjut eivät kuitenkaan toistaiseksi ole onnistuneet lunastamaan niihin ladattuja odotuksia. Ns. hajautettujen tilikirjojen (DLT) osalta soveltamismahdollisuudet ovat paremmat, mutta soveltamisen hyödyt jäävät niidenkin osalta epäselviksi.

1.12.2021 | Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan vuoteen 2035 mennessä on mahdollista, ja suomalaiset toimijat ovat tähän myös vahvasti sitoutuneet. Päästötavoitteiden saavuttaminen on riippuvainen suurista investoinneista ja infrastruktuurin tulee uusiutua nopeasti. Samalla on varmistettava hiilinielujen vahvistuminen ja kustannusten jakautuminen oikeudenmukaisesti. Tuoreen selvityksen mukaan kasvihuonekaasupäästö...

1.12.2021 | Det är möjligt att ställa om till ett klimatneutralt samhälle före 2035, och finländska aktörer är också starkt engagerade i detta mål. Utsläppsmålen kräver stora investeringar och att infrastrukturen snabbt förnyas. Samtidigt gäller det att se till att kolsänkorna stärks och att kostnaderna fördelas rättvist. Enligt en färsk utredning är minskningsbehovet i fråga om växthusgasutsläppen nästan 13 miljoner ton koldioxidekvivalenter år 2035 jämfört med den nuvarande utvecklingen.

27.1.2021 | För att uppnå de nationella återvinnings- och klimatmålen måste man planera och genomföra effektiva styrningsmetoder inom hela avfallsvärdekedjan. Enligt statsrådets färska utredning leder en fast, viktbaserad avfallsförbränningsskatt som grundar sig på det nuvarande priset på utsläppsrätter eller en skattenivå jämförbar med den nuvarande energibeskattningen inte till några nämnvärda återvinnings- och klimateffekter.

23.4.2020 | Tilastollinen analyysi kuntien verojärjestelmän toimivuudesta muuttuvassa toimintaympäristössä Päättynyt Toteuttajat Tempo Lecon Oy Rahoitussumma 108 345 € Hankkeen perustiedot Kesto: 4/2020–2/2021 Kuntien talouden kehitys on elintärkeää koko Suom...

10.2.2021 | Verotuotoissa on selviä tasoeroja kuntien ja kuntaryhmien välillä. Pienimmissä kunnissa asukaskohtainen kunnallisverotulo on neljänneksen pienempi kuin suurimmissa kunnissa. Kuntien verojärjestelmän toimivuutta muuttuvassa toimintaympäristössä selvittäneen analyysin mukaan verotuottojen eriytyminen ei ole kuitenkaan viime vuosina voimistunut. Nopeita rakenteellisia muutoksia verojärjestelmään ei ole syytä tehdä.

10.6.2020 | Arbetsmarknadspolitikens inverkan på sysselsättningen är begränsad, konstateras det i en översiktsrapport baserad på forskningslitteratur som publicerades den 10 juni. Arbetsmarknadspolitiska åtgärder ökar sannolikheten för att arbetslösa ska få jobb i relativt liten grad, och dessutom har åtgärderna sidoeffekter som försämrar åtgärdernas inverkan på sysselsättningsgraden. I rapporten rekommende...

10.2.2021 | Det förekommer tydliga nivåskillnader i skatteintäkterna mellan kommunerna och samkommunerna. I de minsta kommunerna är kommunalskatteinkomsten per invånare en fjärdedel mindre än i de största kommunerna. Enligt en analys av det kommunala skattesystemets funktion i den föränderliga omvärlden har skillnaderna mellan skatteintäkterna dock inte ökat under de senaste åren. Det finns ingen anledning att göra snabba strukturella ändringar i skattesystemet.

27.1.2021 | Kansallisten kierrätys- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää tehokkaiden jätearvoketjuun kohdistuvien ohjauskeinojen suunnittelua ja toimeenpanoa. Tuore valtioneuvoston selvitys osoittaa, että nykyiseen päästöoikeuden hintaan tai nykyiseen energiaverotukseen verrannolliseen verotasoon perustuva kiinteä painoperusteinen jätteenpolton vero ei tuo merkittäviä kierrätys- tai ilmastohyötyjä.

10.6.2020 | Työpolitiikan vaikutukset työllisyyteen ovat rajalliset, todetaan 10. kesäkuuta julkistetussa tutkimuskirjallisuuteen perustuvassa katsausraportissa. Työpolitiikan toimenpiteet nostavat työttömän todennäköisyyttä työllistyä melko vähän ja lisäksi toimenpiteillä on sivuvaikutuksia, jotka heikentävät toimenpiteiden vaikutusta työllisyysasteeseen. Raportti suosittelee muun muassa selvittämään työpolitii...

22.6.2020 | Kaivosveron vaihtoehdot ja vaikutukset (TAXMINE) Päättynyt Toteuttajat VATT, Suomen ympäristökeskus, KPMG Oy Rahoitussumma 200 000 € Hankkeen perustiedot Kesto: 6/2020–5/2021 Maaperän kaivannaiset ovat uusiutumattomia luonnonvaroja, kansalaisten y...

13.1.2022 | A new study published on 13 January shows that the most effective support policy for research and development is to allocate subsidies to businesses with high R&D productivity or innovation capacity. Uniformly targeted subsidies – which in practical innovation policy are similar to R&D tax incentives – also bring about substantial growth, albeit to a lesser extent than selectively targeted innovation subsidies.

13.1.2022 | En undersökning som publicerades den 13 januari visar att den effektivaste stödpolitiken omfattar en allokering av forsknings- och utvecklingsstöd till företag med hög FoU-produktivitet eller innovationskapacitet. Inom den praktiska innovationspolitiken ger dessutom ger icke-selektiva stöd, som till sin karaktär liknar FoU-skattestöd, en betydlig välfärdsökning, trots att tillväxten inte når samma nivå som den till följd av selektiva innovationsstöd.

2.1.2020 | Työpolitiikan vaikuttavuuden meta-analyysi Päättynyt Toteuttajat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Työterveyslaitos, Pellervon taloustutkimus Rahoitussumma 149 400 € Hankkeen perustiedot Kesto: 1/2020–6/2020 75 prosentin työllisyystavoitteen saavutt...

17.6.2020 | Yritystukien kokonaistaloudelliset vaikutukset Päättynyt Toteuttajat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, VATT, Ari Hyytinen (Hanken), Tuomas Takalo (Suomen Pankki), Niku Määttänen (Helsingin yliopisto) Rahoitussumma 199 334 € Hankkeen perustiedot Kest...

13.1.2022 | 13. tammikuuta julkaistu tutkimus osoittaa, että tehokkainta tukipolitiikkaa on kohdentaa tutkimus- ja kehitystuet korkean t&k-tuottavuuden tai innovaatiokapasiteetin yrityksille. Myös valikoimattomat tuet, jotka ovat käytännön innovaatiopolitiikassa luonteeltaan lähellä t&k-verotukia, tuottavat huomattavan hyvinvoinnin kasvun, vaikkakin kasvu jää valikoivia innovaatiotukia pienemmäksi.