Sök

9.6.2025 | Verokannustimet luonnonsuojeluun ja luonnonarvojen tuottamiseen elinkeinotoimintana (VELU) Käynnissä Toteuttajat Pellervon taloustutkimus PTT, Suomen ympäristökeskus SYKE, Similä Environment and Law Consulting Ky Rahoitussumma 148 950 € Hankkeen p...

17.3.2021 | Verotus lentoliikenteen päästöohjauksessa Päättynyt Toteuttajat FLOU Oy, Aviado Partners Advisory Services GmbH, Merit Economics Rahoitussumma 186 000 € Hankkeen perustiedot Kesto: 3/2021–2/2022 Useissa Euroopan maissa, myös Suomessa, on keskustel...

21.3.2024 | Selvityksessä tarkasteltiin biomassan verotuksen mahdollisuuksia ja vaikutuksia Suomessa erityisesti kaukolämmön ja teollisuuden lämmöntuotannon osalta, sekä arvioitiin vaikutuksia mm. ilmaston, valtiontalouden, kuluttajien ja teollisuuden kannalta.

21.3.2024 | Utredningen undersökte möjligheterna och effekterna av beskattningen av biomassa i Finland, särskilt i fråga om fjärrvärme och värmeproduktion inom industrin, samt bedömde konsekvenserna bland annat för klimatet, statsfinanserna, konsumenterna och industrin.

14.4.2023 | I en undersökning som utarbetades för statsrådet och publicerades den 14 april undersökte man om en konsumtionsskatt baserad på utsläpp av växthusgaser under produkters livscykel skulle kunna effektivisera klimatpolitiken. Genomförandet av sådana konsumtionsskatter är emellertid krävande och kräver noggrann eftertanke.

14.4.2023 | 14. huhtikuuta julkaistussa valtioneuvostolle laaditussa tutkimuksessa selvitettiin, olisiko tuotteiden elinkaaren aikaisiin kasvihuonekaasujen päästöihin perustuvasta kulutusverosta saatavissa lisää tehoa ilmastopolitiikkaan. Tällaisten kulutusverojen toteuttaminen on kuitenkin vaativaa ja edellyttää tarkkaa harkintaa.

19.4.2022 | Elinkaaripäästöihin pohjautuva kulutusverotus (EKUVE) Päättynyt Toteuttajat Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, Suomen ympäristökeskus SYKE Rahoitussumma 200 000 € Hankkeen perustiedot Kesto: 4/2022–4/2023 Suomen ilmastopolitiikkaa määrittä...

25.2.2022 | Olika alternativ för genomförande av flygskatt i Finland, alternativens inverkan på antalet flygresor och utsläpp från flygtrafiken samt konsekvenserna för Finlands ekonomi har undersökts grundligt för första gången. I en undersökning som publicerades den 25 februari bedömdes tre alternativ för genomförande av flygskatt. I undersökningen granskades en biljettskatt som graderas enligt resans längd, en fast lyftningsskatt per flygning och en bränsleskatt på EU-nivå.

13.3.2023 | Kiinteän biomassan verotuksen laajentamisen mahdollisuudet ja haasteet Päättynyt Toteuttajat AFRY Management Consulting Oy Rahoitussumma 149 586 € Hankkeen perustiedot Kesto: 3/2023–3/2024 Kiinteää biomassaa, kuten kiinteitä puuperäisiä polttoaine...

25.2.2022 | Lentoveron erilaisia toteutusvaihtoehtoja Suomessa, vaihtoehtojen vaikutuksia lentomatkojen ja lentoliikenteen päästöjen määrään sekä vaikutuksia Suomen taloudelle on tutkittu kattavasti ensimmäistä kertaa. 25. helmikuuta julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin kolmea lentoveron toteutusvaihtoehtoa. Tarkasteltavina olivat matkan pituuden mukaan porrastuva lippuvero, kiinteä lentokohtainen nousuvero sekä EU:n laajuinen polttoainevero.

28.5.2021 | Tutkimuksen mukaan tehokkain tapa toteuttaa erillinen kaivosvero olisi verottaa kaivostoiminnan voittoja. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja KPMG:n tutkimuksen tavoitteena oli löytää veroinstrumentti, joka takaisi yhteiskunnalle kohtuullisen tuoton uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntämisestä. Kaivosveroa tarkasteltiin taloustieteen, vero-oikeuden ja ympäristösääntelyn näkökulmasta.

28.5.2021 | Studie visar att det mest effektiva sättet för en separat gruvskatt är att beskatta gruvverksamhetens vinster. Syftet med Statens ekonomiska forskningscentrals, Finlands miljöcentrals och KPMG:s forskningsprojekt var att hitta ett skatteinstrument som skulle garantera samhället en rimlig intäkt för utnyttjandet av icke-förnybara naturresurser. Projektet granskade gruvskatten i perspektiv av ekonomi, skatterätt och miljöreglering.

23.10.2019 | Lämmityspolttoaineiden verotukien poistot johtaisivat energiaturpeen käytön loppumiseen, tuontibiomassan käytön lisääntymiseen ja kaukolämmön hinnan nousuun. Samalla sähkön huippukulutus kasvaisi. Huoltovarmuudelle ja sähkön toimitusvarmuudelle aiheutuvat haasteet ovat kuitenkin ratkaistavissa.

23.10.2019 | Slopande av skattestöden för uppvärmningsbränslen leder till att användningen av energitorv upphör, användningen av importerad biomassa ökar och priset på fjärrvärme stiger. Samtidigt ökar efterfrågan på el under perioder med toppbelastning. Det finns dock lösningar på de utmaningar som försörjningsberedskapen och elleveranssäkerheten står inför.

17.6.2020 | Yritystukien kokonaistaloudelliset vaikutukset Päättynyt Toteuttajat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, VATT, Ari Hyytinen (Hanken), Tuomas Takalo (Suomen Pankki), Niku Määttänen (Helsingin yliopisto) Rahoitussumma 199 334 € Hankkeen perustiedot Kest...

28.5.2021 | According to a study, levying taxes on profit from mining operations would be the most effective way to implement a separate mine tax. The goal of the research project between the VATT Institute for Economic Research, the Finnish Environment Institute and KPMG was to identify a tax instrument that would guarantee reasonable income for society from the extraction of non-renewable natural resourc...

2.1.2020 | Työpolitiikan vaikuttavuuden meta-analyysi Päättynyt Toteuttajat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Työterveyslaitos, Pellervon taloustutkimus Rahoitussumma 149 400 € Hankkeen perustiedot Kesto: 1/2020–6/2020 75 prosentin työllisyystavoitteen saavutt...

13.1.2022 | 13. tammikuuta julkaistu tutkimus osoittaa, että tehokkainta tukipolitiikkaa on kohdentaa tutkimus- ja kehitystuet korkean t&k-tuottavuuden tai innovaatiokapasiteetin yrityksille. Myös valikoimattomat tuet, jotka ovat käytännön innovaatiopolitiikassa luonteeltaan lähellä t&k-verotukia, tuottavat huomattavan hyvinvoinnin kasvun, vaikkakin kasvu jää valikoivia innovaatiotukia pienemmäksi.

13.1.2022 | En undersökning som publicerades den 13 januari visar att den effektivaste stödpolitiken omfattar en allokering av forsknings- och utvecklingsstöd till företag med hög FoU-produktivitet eller innovationskapacitet. Inom den praktiska innovationspolitiken ger dessutom ger icke-selektiva stöd, som till sin karaktär liknar FoU-skattestöd, en betydlig välfärdsökning, trots att tillväxten inte når samma nivå som den till följd av selektiva innovationsstöd.

22.6.2020 | Kaivosveron vaihtoehdot ja vaikutukset (TAXMINE) Päättynyt Toteuttajat VATT, Suomen ympäristökeskus, KPMG Oy Rahoitussumma 200 000 € Hankkeen perustiedot Kesto: 6/2020–5/2021 Maaperän kaivannaiset ovat uusiutumattomia luonnonvaroja, kansalaisten y...

13.1.2022 | A new study published on 13 January shows that the most effective support policy for research and development is to allocate subsidies to businesses with high R&D productivity or innovation capacity. Uniformly targeted subsidies – which in practical innovation policy are similar to R&D tax incentives – also bring about substantial growth, albeit to a lesser extent than selectively targeted innovation subsidies.

10.6.2020 | Työpolitiikan vaikutukset työllisyyteen ovat rajalliset, todetaan 10. kesäkuuta julkistetussa tutkimuskirjallisuuteen perustuvassa katsausraportissa. Työpolitiikan toimenpiteet nostavat työttömän todennäköisyyttä työllistyä melko vähän ja lisäksi toimenpiteillä on sivuvaikutuksia, jotka heikentävät toimenpiteiden vaikutusta työllisyysasteeseen. Raportti suosittelee muun muassa selvittämään työpolitii...

27.1.2021 | Kansallisten kierrätys- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää tehokkaiden jätearvoketjuun kohdistuvien ohjauskeinojen suunnittelua ja toimeenpanoa. Tuore valtioneuvoston selvitys osoittaa, että nykyiseen päästöoikeuden hintaan tai nykyiseen energiaverotukseen verrannolliseen verotasoon perustuva kiinteä painoperusteinen jätteenpolton vero ei tuo merkittäviä kierrätys- tai ilmastohyötyjä.

10.6.2020 | Arbetsmarknadspolitikens inverkan på sysselsättningen är begränsad, konstateras det i en översiktsrapport baserad på forskningslitteratur som publicerades den 10 juni. Arbetsmarknadspolitiska åtgärder ökar sannolikheten för att arbetslösa ska få jobb i relativt liten grad, och dessutom har åtgärderna sidoeffekter som försämrar åtgärdernas inverkan på sysselsättningsgraden. I rapporten rekommende...

10.2.2021 | Verotuotoissa on selviä tasoeroja kuntien ja kuntaryhmien välillä. Pienimmissä kunnissa asukaskohtainen kunnallisverotulo on neljänneksen pienempi kuin suurimmissa kunnissa. Kuntien verojärjestelmän toimivuutta muuttuvassa toimintaympäristössä selvittäneen analyysin mukaan verotuottojen eriytyminen ei ole kuitenkaan viime vuosina voimistunut. Nopeita rakenteellisia muutoksia verojärjestelmään ei ole syytä tehdä.

10.2.2021 | Det förekommer tydliga nivåskillnader i skatteintäkterna mellan kommunerna och samkommunerna. I de minsta kommunerna är kommunalskatteinkomsten per invånare en fjärdedel mindre än i de största kommunerna. Enligt en analys av det kommunala skattesystemets funktion i den föränderliga omvärlden har skillnaderna mellan skatteintäkterna dock inte ökat under de senaste åren. Det finns ingen anledning att göra snabba strukturella ändringar i skattesystemet.

1.12.2021 | Det är möjligt att ställa om till ett klimatneutralt samhälle före 2035, och finländska aktörer är också starkt engagerade i detta mål. Utsläppsmålen kräver stora investeringar och att infrastrukturen snabbt förnyas. Samtidigt gäller det att se till att kolsänkorna stärks och att kostnaderna fördelas rättvist. Enligt en färsk utredning är minskningsbehovet i fråga om växthusgasutsläppen nästan 13 miljoner ton koldioxidekvivalenter år 2035 jämfört med den nuvarande utvecklingen.

1.12.2021 | Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan vuoteen 2035 mennessä on mahdollista, ja suomalaiset toimijat ovat tähän myös vahvasti sitoutuneet. Päästötavoitteiden saavuttaminen on riippuvainen suurista investoinneista ja infrastruktuurin tulee uusiutua nopeasti. Samalla on varmistettava hiilinielujen vahvistuminen ja kustannusten jakautuminen oikeudenmukaisesti. Tuoreen selvityksen mukaan kasvihuonekaasupäästö...

23.4.2020 | Tilastollinen analyysi kuntien verojärjestelmän toimivuudesta muuttuvassa toimintaympäristössä Päättynyt Toteuttajat Tempo Lecon Oy Rahoitussumma 108 345 € Hankkeen perustiedot Kesto: 4/2020–2/2021 Kuntien talouden kehitys on elintärkeää koko Suom...

27.1.2021 | För att uppnå de nationella återvinnings- och klimatmålen måste man planera och genomföra effektiva styrningsmetoder inom hela avfallsvärdekedjan. Enligt statsrådets färska utredning leder en fast, viktbaserad avfallsförbränningsskatt som grundar sig på det nuvarande priset på utsläppsrätter eller en skattenivå jämförbar med den nuvarande energibeskattningen inte till några nämnvärda återvinnings- och klimateffekter.

24.4.2019 | Lohkoketjuteknologian (engl. ’blockchain technology’) käsitteet ovat viime vuosina laventuneet ja ilmiöön on ladattu paljon odotuksia. Tuoreen tutkimuksen mukaan lohkoketjut eivät kuitenkaan toistaiseksi ole onnistuneet lunastamaan niihin ladattuja odotuksia. Ns. hajautettujen tilikirjojen (DLT) osalta soveltamismahdollisuudet ovat paremmat, mutta soveltamisen hyödyt jäävät niidenkin osalta epäselviksi.

11.2.2020 | Dieselpolttoaineen verotuen poistaminen olisi tehokas taloudellinen ohjauskeino päästöjen vähentämiseksi, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimus. Poisto heikentäisi vientiteollisuuden kustannuskilpailukykyä, mutta verrattain vähän. Kotitalouksille verotuen poistaminen voitaisiin kompensoida esimerkiksi tulonsiirtoina tai alentamalla ansiotuloverotusta.

9.3.2018 | Varainsiirtovero vähentää muuttoja sekä maakuntien sisällä että maakuntien välillä, selviää uudesta tutkimuksesta. Veron takia kotitaloudet asuvat tilanteeseensa sopimattomissa asunnoissa. Veron kielteiset vaikutukset saattavat heijastua myös työmarkkinoiden toimintaan. VATT:n ja Helsingin kaupunginkanslian tutkimus tuottaa uutta tietoa asuntokauppojen varainsiirtoveron vaikutuksista Suomessa.

24.4.2019 | Det har funnits stora förväntningar på fenomenet blockkedjeteknik (’blockchain technology’ på engelska), och begreppen med anknytning till fenomenet har utvidgats under de senaste åren. En färsk undersökningsrapport visar dock att blockkedjor än så länge inte har lyckats uppfylla förväntningarna. Möjligheterna att tillämpa s.k. teknik för distribuerade liggare (DLT) är något bättre, men också till denna del är det oklart vilka nyttorna är.

26.4.2019 | Yhdenmukainen vero kaikille kasvihuonekaasupäästöille ohjaisi vähentämään päästöjä mahdollisimman edullisesti, arvioidaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) selvityksessä. Muutospaineita verotukseen tuovat ilmastopolitiikan lisäksi globalisaatio, väestön ikääntyminen, tekoälyn ja robotiikan nopea kehitys sekä digitaalisen liiketoiminnan ja alustatalouden yleistyminen.

26.4.2019 | En harmoniserad skattenivå för alla växthusgasutsläpp uppmuntrar att minska utsläppen på ett så kostnadseffektivt sätt som möjligt, bedöms det i en utredning av Näringslivets forskningsinstitut och Statens ekonomiska forskningscentral. Ändringsbehoven i fråga om beskattningen är inte enbart en följd av klimatpolitiken. Också globaliseringen, den åldrande befolkningen, den snabba tekniska utvecklin...

9.3.2018 | En ny undersökning visar att överlåtelseskatt har en minskande effekt såväl på antalet flyttningar inom ett landskap som på antalet flyttningar mellan olika landskap. Skatten leder till att många hushåll bor i bostäder som inte motsvarar deras behov. Skattens negativa effekter kan också återspeglas i arbetsmarknadens funktion. Syftet med undersökningen, som gjordes av Statens ekonomiska forskningscent...

11.2.2020 | Slopandet av skattestödet för dieselbränsle skulle vara ett effektivt ekonomiskt styrmedel för att minska utsläppen, visar en undersökning av Pellervon taloustutkimus PTT. Slopandet skulle försvaga exportindustrins kostnadskonkurrenskraft, men relativt lite. För hushållen skulle slopandet av skattestödet kunna kompenseras exempelvis i form av inkomstöverföringar eller sänkta skatter på förvärvsinkomster.

20.11.2020 | De ekonomiska kostnaderna för och effekterna av de klimatpolitiska åtgärderna, såsom miljöavgiften, på inkomstfördelningen kan regleras genom att intäkterna för miljöavgiften styrs tillbaka till hushållen, visar en utredning som utförts av Pellervo ekonomiska forskningsinstitut PTT, Merit Economics och Ålands statistik- och utredningsbyrå ÅSUB. Bland metoderna kan nämnas till exempel lättnader i beskattningen av förvärvsinkomster och/eller samfundsskatten samt direkta stöd till hushåll.

20.11.2020 | Ilmastopoliittisten toimenpiteiden, kuten päästöveron, taloudellisia kustannuksia ja vaikutuksia tulonjakoon voidaan säädellä kierrättämällä päästöverotuloja takaisin kotitalouksille, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n, Merit Economicsin ja Ålands statistik- och utredningsbyrå ÅSUBin selvitys. Keinona voisivat olla esimerkiksi ansiotuloverotuksen ja/tai yhteisöveron keventäminen sekä kotitalouksiin kohdistuvat suorat tuet.

17.12.2018 | Bilbeståndet i Finland är betydligt mindre värdefullt än bilbeståndet i jämförelseländerna Sverige och Norge, framgår det av en färsk undersökning. Bilbeskattningen i Finland har ändrats 2003, 2008 och 2012, men ändringarna tycks inte ha haft en betydande inverkan på hur många nya bilar som registreras eller hur många gamla bilar som tas ur bruk.

17.12.2018 | Suomen autokanta on selvästi vähemmän arvokas kuin vertailumaissa Ruotsissa ja Norjassa, selviää uudesta tutkimuksesta. Suomen muutokset autoverotukseen vuosina 2003, 2008 ja 2012 eivät näytä vaikuttaneen merkittävästi uusien autojen määrään tai heijastuneen vanhojen autojen poistumiseen autokannasta.

20.11.2020 | The economic costs of climate policy measures such as emission tax and their effects on income distribution can be regulated by redistributing emission tax revenue back to households. This is the outcome of a study conducted by the Pellervo Economic Research Institute PTT, Merit Economics, and Statistics and Research Åland ÅSUB. The means to do this include earned income tax and/or corporation tax concessions and direct support to households.

17.12.2018 | This new study reveals that Finland's stock of motor vehicles is distinctly less valuable than those of the benchmark countries Sweden and Norway. The change sin motor vehicle taxation implemented in Finland in the years 2003, 2008 and 2012 do not appear to have significantly impacted on the number of the new cars nor are they reflected in the number of old cars removed from use.

Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia Suomen energiaverotusta uudistettiin vuoden 2011 alusta. Energiahyödykkeiden verotus kiristyi ja lämmitys- ja liikennepolttoaineiden verotus pohjautui enemmän poltosta aiheutuviin hiilidioksidipäästöih...

Kaivosveron vaihtoehtojen vertailu Kaivostoiminnan voittoja verottamalla yhteiskunnalle kohtuullinen korvaus luonnonvarojen käytöstä. Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa vaihtoehtoiset tavat verottaa kaivostoimintaa ja määritellä näistä toteutt...

Merituulivoiman kannattavuus Merituulivoimatuotannon kasvu vaatii hankkeiden kannattavuuden parantumista Suomen merituulivoiman tuotantopotentiaali on merkittävä ja tarjoaa mahdollisuuden lisätä uusiutuvan sähkön tuotantoa. Tuulivoimatuotanto mere...

Yhteiset vai omat tavoitteet: Euroopan unionin rahoituksen uudistaminen Tämä tutkimus arvioi EU:n budjettirahoituksen uudistamista koskevaa ns. Montin raporttia ja analysoi tulonlähteiksi ehdotettuja uusia omia varoja optimaalisen verotuksen ja fi...

Maapohjien aluehintojen arviointimenetelmän kehittäminen kiinteistöverotuksessa Tutkimuksen tavoitteena on tehdä ehdotus maapohjan arvostamisen uudeksi menetelmäksi kiinteistöverotukseen. Kiinteistöverotuksessa maapohjan verotusarvo määritellään a...

Epäterveellinen ruokavalio, vähäinen liikunta ja polarisaatio ‒ syyt, kustannukset ja ohjaustoimet Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää epäterveellisen ruokavalion ja vähäisen vapaa-ajan liikunnan ennustajia, kustannuksia ja ohjaustoim...

Yritysverotus, investoinnit ja tuottavuus Raportissa arvioidaan Suomen nykyisen yritys- ja pääomatuloverotuksen ongelmia ja kehittämisvaihtoehtoja investointikannusteiden, taloudellisen tehokkuuden ja tuottavuuden näkökulmista. Tavoitteena on tarj...

Vuonna 2021 käynnistettäviksi valitut hankkeet Käynnistettävillä hankkeilla toteutetaan valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa . Sivun sisältöä päivitetään. Yksittäisen hankkeen kuvaus lisätään sivulle kun tilaajan ja toteut...

4.6.2025 | Kaivoslain uudistuksen vaikutusten arviointi (KAEVA) Käynnissä Toteuttajat Owal Group Oy, Itä-Suomen yliopisto, Turun yliopisto, GeoPool Oy Rahoitussumma 250 998 € Hankkeen perustiedot Kesto: 6/2025–12/2026 Kaivostoimintaa ohjaavaa lainsäädäntöä o...

9.6.2025 | Ohjauskeinot ravinteiden kierrätyksen edistämiseen (OHRAKE) Käynnissä Toteuttajat Luonnonvarakeskus LUKE, Suomen ympäristökeskus SYKE Rahoitussumma 150 000 € Hankkeen perustiedot Kesto: 6/2025–9/2026 Kiertotalouden periaate on tehostaa materiaalik...

8.11.2024 | Valtioneuvosto on julkaissut 8. marraskuuta tutkimusraportin, joka tarkastelee uusien teknologioiden ja palveluiden vaikutuksia liikennejärjestelmään sekä alue- ja yhdyskuntarakenteeseen. Raportissa esitetään myös keinoja, joilla julkinen sektori voisi ohjata vaikutuksia tavoiteltuun suuntaan. Tutkimuksen toteuttivat Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Suomen ympäristökeskus Syke.

8.11.2024 | POLICY BRIEF 2024:23 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Julkaisun sisäl- löstä...

22.8.2023 | Suomen ympäristökeskus tutki yhdessä Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa, minkälaisilla ohjauskeinoilla tai niiden yhdistelmillä kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki saataisiin puolitettua vuoteen 2035 mennessä.

2.9.2021 | Koronakriisin taloudellisten vaikutusten kohdentuminen Päättynyt Toteuttajat Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Labore Rahoitussumma 149 938 € Hankkeen perustiedot Kesto: 9/2021–9/2022 Koronapandemia ja sen hillitsemiseksi tehdyt toimet ovat va...

30.6.2021 | 30. kesäkuuta julkaistun selvityksen mukaan tuulivoimarakentamista edistetään parhaiten sujuvoittamalla ja selkeyttämällä viranomaismenettelyitä sekä maalle että merelle suunniteltavassa tuulivoimatuotannossa. Selvityksessä tarkasteltiin kolmea osakokonaisuutta: tuulivoimarakentamisen viranomaismenettelyitä, merituulivoiman kannattavuutta sekä tuulivoiman ja aluevalvonnan yhteensovittamista.

23.4.2020 | Jätteenpolton kiertotalous- ja ilmastovaikutuksiin vaikuttaminen eri ohjauskeinoin Päättynyt Toteuttajat Pöyry Management Consulting Oy Rahoitussumma 123 957 € Hankkeen perustiedot Kesto: 4/2020–1/2021 Euroopan komission julkaisema kiertotalouspak...