Sök

Krooninen työttömyys Pitkään avoimien työmarkkinoiden ulkopuolella olleiden työttömien määrää ja rakennetta sekä työttömyyden dynamiikkaa Suomessa vuosina 2005–2013 selvittävä tutkimus Tässä raportissa selvitetään työttömyyden, erityisesti pitkäke...

15.8.2024 | Suomalainen lomautusjärjestelmä tuo joustoa suhdannekuopissa sekä työnantajille että työntekijöille, mutta ei väistämättä ole hyväksi koko kansantalouden tuottavuudelle, esittää Pellervon taloustutkimuksen, Helsingin yliopiston ja Owal Groupin selvitysraportti. Lomautukset keskittyvät varsin voimakkaasti tietyille aloille ja yrityksiin, ja niitä saatetaan käyttää sopeutumisessa normaaliin kausivaihteluun.

15.8.2024 | Under konjunktursvackor kan det finländska permitteringssystemet bidra med flexibilitet för både arbetsgivarna och arbetstagarna, men det är inte nödvändigtvis bra med tanke på produktiviteten inom hela samhällsekonomin, konstateras det i en utredningsrapport av Pellervo ekonomiska forskningsinstitut, Helsingfors universitet och Owal Group. Permitteringarna är tämligen starkt koncentrerade till vi...

21.2.2023 | Lomautusjärjestelmän toimivuus ja mahdolliset kehityskohteet Päättynyt Toteuttajat Pellervon taloustutkimus PTT, Helsingin yliopisto, Owal Group Rahoitussumma 199 259 € Hankkeen perustiedot Kesto: 3/2023–8/2024 Suomessa on lomautusjärjestelmä, jok...

2.5.2024 | Frivilliga studier med arbetslöshetsförmån framstår som ett fungerande instrument tack vare dess effektivitet och mångsidighet. Enligt undersökningen ökar arbetslöshetsförmånen studier bland arbetslösa och sysselsättningen bland dem som deltar i studierna, men tränger samtidigt undan studier med studiestöd.

2.5.2024 | Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu näyttäytyy toimivana instrumenttina tuloksellisuutensa ja monipuolisuutensa ansiosta. Tutkimuksen mukaan työttömyysetuudella tukeminen lisää työttömien opiskelua ja siihen osallistuneiden työllisyyttä, mutta myös syrjäyttää opiskelua opintotuella.

2.9.2021 | Koronakriisin taloudellisten vaikutusten kohdentuminen Päättynyt Toteuttajat Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Labore Rahoitussumma 149 938 € Hankkeen perustiedot Kesto: 9/2021–9/2022 Koronapandemia ja sen hillitsemiseksi tehdyt toimet ovat va...

18.3.2022 | 18. maaliskuuta julkaistun tutkimuksen mukaan osa-aikainen työ, jossa soviteltu työttömyysetuus täydentää tuloja, on lisääntynyt. Etuuden maksuviiveet ovat lyhentyneet, mutta kaikkia byrokratia- ja informaatioloukkuja ei ole onnistuttu purkamaan. Kokoaikaiseen työhön siirtymisessä palvelujärjestelmä voisi tukea nykyistä enemmän.

18.3.2022 | Enligt en undersökning som publicerades den 18 mars har deltidsarbete där jämkad arbetslöshetsförmån kompletterar inkomsterna ökat. Dröjsmålen i utbetalningen av förmånen har förkortats, men alla byråkrati- och informationsfällor har inte kunnat åtgärdas. Servicesystemet kan vara ett bättre stöd vid övergången till heltidsarbete än i nuläget.

26.5.2021 | Tuoreen tutkimuksen mukaan ulosottojärjestelmän yksinkertaistamisella ja muuttamisella progressiivisemmaksi sekä velkajärjestelyyn pääsyn helpottamisella voidaan vaikuttaa pienituloisten talouteen ja hyvinvointiin. Ulosottojärjestelmää koskevien uudistusten vaikutuksia on syytä arvioida ja jatkokehittää tutkitun tiedon pohjalta.

26.5.2021 | Enligt en nyligen gjord undersökning kan man påverka låginkomsttagarnas ekonomi och välfärd genom att förenkla utsökningssystemet och göra det mer progressivt samt genom att göra det enklare att få skuldsanering. Effekterna av en revidering av utsökningssystemet bör utvärderas och vidareutvecklas utifrån evidensbaserad kunskap.

13.9.2022 | Koronakriisin taloudelliset vaikutukset eivät kohdentuneet tasaisesti kaikkiin kansalaisryhmiin. Työllisyys ja palkkasumma vähenivät erityisen paljon alle 25-vuotiaiden ryhmässä ja muutamilla palvelualoilla. Koko väestön tasolla sosiaaliturva- ja verojärjestelmä tasoittivat merkittävästi koronakriisin vaikutuksia tuloeroihin. Tiedot käyvät ilmi valtioneuvoston teettämästä tutkimuksesta, jonka toteuttivat VATT:n ja Laboren tutkijaryhmät.

13.9.2022 | De ekonomiska konsekvenserna av coronakrisen var inte jämnt fördelade på alla medborgargrupper. Sysselsättningen och löneinkomsterna minskade särskilt mycket inom gruppen bestående av personer under 25 år och inom vissa servicesektorer. På befolkningsnivå utjämnade det sociala trygghetssystemet och skattesystemet avsevärt coronakrisens inverkan på inkomstskillnaderna. Uppgifterna framgår av en utredning som på uppdrag av statsrådet har genomförts av forskargrupper vid VATT och Labore.

21.1.2019 | Om en arbetslös person sysselsätts på heltid blir besparingen i utbetalade arbetslöshetsförmåner i genomsnitt 7 000 euro per år. Besparingarna varierar från en besparing på 3 600 euro om en ung person sysselsätts till 11 000 euro om en långtidsarbetslös person sysselsätts. När besparingen betraktas utifrån personens sannolikhet att sysselsättas, är besparingen när det gäller de som lättare sysselsätts 6 000 euro och de som är mest svårsysselsatta 7 500 euro.

13.5.2019 | Lågavlönat arbete är inte lika allmänt i Finland som i andra europeiska länder, bland annat i Danmark, Tyskland, Nederländerna och Storbritannien. Den sociala tryggheten i dessa jämförelseländer har reformerats i syfte att öka utbudet på arbetskraft och arbetslivets flexibilitet. Det förbättrade sysselsättningsläget i jämförelseländerna har trots allt inte lett till en mindre fattigdomsrisk.

13.5.2019 | Suomessa tehdään vain vähän matalapalkkatyötä muihin Euroopan maihin verrattuna. Selvityksen vertailumaiksi valituissa Tanskassa, Saksassa, Alankomaissa sekä Isossa-Britanniassa matalapalkkatyö on yleisempää ja sosiaaliturvaan on tehty työvoiman tarjonnan ja työelämän joustojen lisäämiseen tähdänneitä uudistuksia. Köyhyysriski ei parantuneesta työllisyystilanteesta huolimatta ole vertailumaissa pienentynyt.

8.3.2019 | Määräaikaishaastattelujen vaikutuksista tehty tutkimus osoittaa, että ne tehostavat työnhakija-asiakkaan palveluihin ohjautumista. Haastattelujen tekeminen kaikille asiakkaille kolmen kuukauden välein ei kuitenkaan ole toimiva ja kustannustehokas toimintatapa.

21.1.2019 | Työttömän työllistyminen kokoaikatöihin säästäisi keskimäärin noin 7 000 euroa vuosittaisissa työttömyysetuusmaksuissa. Säästöt vaihtelevat nuoren työllistyvän kohdalla tehdystä 3 600 euron säästöstä pitkäaikaistyöttömyydestä työllistyvän 11 000 euron säästöön. Kun säästöä tarkastellaan työllistyvien työllistymistodennäköisyyden pohjalta, helpommin työllistyvien säästö olisi 6 000 euroa ja vaikeammin työllistyvien 7 500 euroa.

6.7.2018 | Työttömyyden aikainen työskentely on yleistynyt koko 2010-luvun ajan. Työttömyysturvan suojaosan käyttöönotto paransi entisestään työttömän kannustimia vastaanottaa lyhyitä tai osa-aikaisia töitä.

8.3.2019 | Undersökningen av de periodiska intervjuerna med arbetslösa visar att de leder till att arbetssökande effektivare hänvisas till tjänster för arbetssökande kunder. Att intervjua alla kunder med tre månaders mellanrum fungerar dock inte och är inte ett kostnadseffektivt tillvägagångssätt.