Lappisuhccán birasmirkkot, riskandálkkádaga nuppástuvvanja ođđa kemikálat
Suoma Lappi leat don doložis dovdan buhtes guovlun, vaikko vel dán áigge gávdnojitge uhccánaš birasmirkkot áimmus, čázis ja ealániin. Arktalaš guovlluide sáhttet fievrasit guhkkin vahátlaš ávdnasat ja daid buorredillái čuhcet maiddái eará kemikálaid lassáneapmi. Nuba váralaš ávdnasiid galgá čuovvut dás duohkoge Suomas, daddjojuvvo Suoma birasguovddáža, Dearvvasvuođa- ja buorredili lágádusa ja Ilmatieteen laitosa varas čielggadusas. Ođđa kemikálat ja dálkkádaga nuppástuvvama dagahan váikkuhusat lasihit guhkásfievraseami riskkaid.
Diet dutkanlágádusat čielggadedje áimmus, eatnamiiluoitimis ja biologalaš čájánasain vuhttojeaddji bissovaš orgánalaš birasmirkkuid (POP-ovttastusat) doaluid. Dákkár ovttastustat gártet Davvi-Supmii áibmorávnnjiid ja maiddái olbmo fievrridan materiálaid fárus.
Eallisilbba ja POP-ovttastusaid doalut leat Davvi-Suomas dábálaččat vuolit dásis go riikka lulliosiin. Riikkaidgaskasaš soahpamusain muddejuvvon POP-ovttastusaid doalut leat dábálaččat njiedjan Suoma Lappis maŋimuš moattelot jagi áigge.
Čuovvundieđuide dárbu riskkaid geahpedan dihte
Raportii leat čohkkejuvvon mealgat doaibmabidjoevttohusat, vai riikkaidgaskasaš soahpamušaid geatnegahttimiid, váralaš kemikálaid čuovvuma ja riskkaid stivrema sáhttá dikšut.
Dutkanlágádusaid mielas Bállasa stašuvnna áibmo- ja eatnamiiluoitinčuovvuma galgá joatkit ja dievasmahttit. Eallisilbba ja POP-ovttastusaid doaluid galgá guhkesáiggeulbmiliin čuovvut maiddái guliin ja jávregearddádagain. Dasa lassin biebmogollosa bokte olbmuide čoggojeaddji mirkkuid gánneha dutkagoahtit, jos birrasa čuovvun- ja kártendoaimmain áicojuvvojit alla mirkodoalut. Birrasii čuohcci deattu indikáhtorin sáhttá atnit bohccos dutkat oaivvilduvvon ávdnasiid.
Dálkkádaga nuppástuvvan sáhttá váikkuhit dasa, ahte Lappii fievrasit ođđa ávdnasat, jos juo oktii birrajohtimis jávkan ávdnasat besset fas birrasii ovdamearkka dihte jihkiid suddama boađusin. Anus jávkadit oaivvilduvvon kemikálaid sadjái bohtet ođđa ávdnasat, maid váikkuhusat eai dovdojuvvo. Dáid sivaid dihte dutkit ávžžuhit riikkaidgaskasaš ovttasbarggu lasiheami ođđa kemikálaid kárten dihte sihke einnostusaid ja ávdnasiid láhttema mállemielgovvideamis.
Kemikálaid gávdnomii ja daid doaluide guoskevaš čuovvundieđut gullet oassin kemikálaid riskkaid máilmmiviidosaš árvvoštallamii ja stivremii. ”Suoma dáfus guovddáš riskkaid sáhttá identifiseret dušše nu, ahte Suomas čoggojuvvojit dieđut ja suopmelaččat oassálastet riikkaidgaskasaš guorahallamiidda,” dadjá dutkamuša koordináhtor Jaakko Mannio Suoma birasguovddážis. ”Jos mis eai leat doarvái ollu luohtehahtti dutkandieđut, de eat sáhte árvvoštallat olbmuid mirkkuid váikkuhusa vuollái šaddama eatge sáhte ovddidišgoahtit doaimmaid riskkaid geahpedan dihte.”
Guhkásfievraseaddji birasmirkkot Suoma davviguovlluin (LAPCON) -raporta lea ollašuhtton stáhtaráđi jagi 2015 čielggadan- ja dutkanplána ollašuhttima oassin. Dutkanfitnu lei oktiiheiveheamen Suoma birasguovddáš SYKE, mii vástidii birasdieđuid čohkkemis ja dulkomis. Dearvvasvuođa- ja buorredili lágádus THL vástidii olbmo mirkkuid váikkuhusa vuollái šaddamis ja dearvvasvuođaváikkuhusaid guorahallamis ja Ilmatieteen laitos (IL) ávdnasiid guhkásfievraseami ja birrasii čuohcima deattu ovdáneami guorahallamis. Dát lágádusat vástidedje ovttas čohkkejuvvon dieđuid dulkomis ja daid vuođul ovdanbukton doaibmabidjoevttohusain.
Lassedieđut
Joavkohoavda Jaakko Mannio, Suoma birasguovddáš SYKE, tel. 029 525 1406, [email protected]
Spesiáladutki Pia Anttila, Ilmatieteen laitos, [email protected], tel. 050 368 6420
Ovttadaga hoavda Hannu Kiviranta, Dearvvasvuođa- ja buorredili lágádus, [email protected], tel. 029 524 6361, 040 541 1958
