Tutkimus: Uutta tietoa maahanmuuttaneiden ja heidän jälkeläistensä poliittisesta osallistumisesta

Maahanmuuttaneet ja heidän jälkeläisensä osallistuvat yhteiskunnallisesti ja poliittisesti eri tavoin ja osallistumisen tavat vaihtelevat paljon ryhmien välillä. Syrjintäkokemukset ovat yhteydessä matalampaan poliittiseen luottamukseen, mutta ne lisäävät poliittista osallistumista.

“Julkishallinnossa on tunnistettava eri ryhmien esteet poliittiselle osallistumiselle ja kehitettävä uusia tapoja esteiden purkamiseksi. Poliittisen osallistumisen tavat ja syyt olla osallistumatta vaihtelevat suuresti, eivätkä samat toimenpiteet osallistumisen edistämiseksi siksi sovi kaikille”, sanoo itsenäisenä asiantuntijana tutkimukseen osallistunut dosentti, tutkijatohtori Josefina Sipinen.

Tutkimuksessa selvitettiin myös julkishallinnossa tehtyjä toimenpiteitä maahanmuuttaneiden tai heidän jälkeläistensä poliittis-yhteiskunnallisen osallistumisen edistämiseksi. Tutkimuksen aineistona hyödynnettiin rekisteri- ja kyselytutkimusaineistoja, laadullisia haastatteluita sekä Vantaalla, Turussa ja Lappeenrannassa toteutettuja osallisuuskokeiluja. 

Maahanmuuttaneiden poliittinen osallistuminen vaihtelee ryhmittäin ja voi olla myös ylirajaista

Maahanmuuttaneet voivat osallistua politiikkaan Suomessa mutta myös lähtömaassaan. Tutkimuksen mukaan samanaikainen kiinnostus lähtömaan ja Suomen politiikkaan on yhteydessä monipuoliseen poliittiseen osallistumiseen Suomessa. 

Äänestysaktiivisuudessa ja ehdolle asettumisessa vaaleissa on merkittäviä kieliryhmien välisiä eroja: Esimerkiksi somalinkielisten äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa 2021 oli 39,1 prosenttia, venäjänkielisillä se oli 18,9 prosenttia ja vironkielisillä vain 12,5 prosenttia. Maahanmuuttaneet kaipaisivat myös lisää tietoa Suomen poliittisesta järjestelmästä ja vaaleissa äänestämisestä.

Eri maista Suomeen muuttaneiden välillä on eroja myös muissa poliittisen osallistumisen tavoissa. Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka -taustaisilla esimerkiksi mielenosoituksiin osallistuminen on yleisempää kuin muissa ryhmissä. 

”Seitsemän kymmenestä kertoo pyrkineensä vaikuttamaan itselleen tärkeisiin asioihin keskustelemalla ystävien tai tuttavien kanssa. Myös ostopäätöksin vaikuttaminen on yleinen osallistumistapa, sitä on hyödyntänyt useampi kuin kolme viidestä”, sanoo asiakkuuspäällikkö Laura Koskimies Innolink Research Oy:sta. 

Maahanmuuttajien jälkeläiset poliittisesti aktiivisia

Maahanmuuttaneiden jälkeläisten yleisimpiä osallistumistapoja ovat äänestäminen, kuluttamalla vaikuttaminen sekä yhteiskunnallisen sisällön jakaminen ja tuottaminen sosiaalisessa mediassa. Eri maista tulevien vanhempien lasten osallistumisessa on eroja. Kiinasta ja Kaakkois-Aasiasta Suomeen muuttaneiden vanhempien lapset osallistuvat politiikkaan harvemmin kuin useista muista maista muuttaneiden jälkeläiset.

”Maahanmuuttaneiden jälkeläisistä jopa seitsemän kymmenestä kokee, että ennakkoluulojen ja syrjinnän vuoksi etniseen vähemmistöryhmään kuuluvilla ihmisillä ei ole samoja mahdollisuuksia elämässään kuin enemmistöllä suomalaisista”, sanoo Koskimies.

Syrjintäkokemukset ovat yleisimpiä Afrikasta, Lähi-idästä sekä Kiinasta ja Kaakkois-Aasiasta muuttaneiden vanhempien kuin lähialueilta Suomeen muuttaneiden lapsilla. Syrjintäkokemukset etäännyttävät puoluepolitiikasta ja päättäjistä, mutta lisäävät halua osallistua mielenosoituksiin, allekirjoittaa kansalaisaloitteita, keskustella politiikasta, vaikuttaa verkossa ja vaikuttaa kulutuspäätöksillä.

Moni maahanmuuttajien jälkeläisistä pitää tärkeänä, että väestön moninaisuus heijastuu puolueiden kampanjoihin ja ehdokaslistoihin.

”Julkishallinnon tulisi sitoutua rasismin torjuntaan ja yhdenvertaisuuden edistämiseen pitkäjänteisesti yli hallituskausien. Lisäksi viranhaltijoiden ja kansalaisten tietoa syrjinnästä ja sen ehkäisemisestä tulee vahvistaa”, Josefina Sipinen sanoo. 

Puoluepoliittiseen osallistumiseen ohjaaminen on vähäistä

Julkishallinnon tekemät osallistumista tukevat käytännöt ovat luonteeltaan vahvasti epäpoliittisia. Niillä ei tueta maahanmuuttaneiden osallistumista poliittisten puolueiden toimintaan eikä edistetä puoluepoliittista vaikuttamista. Koska poliittiset puolueet käyttävät ylintä päätöksentekovaltaa Suomessa, on osallistuminen niiden toimintaan keskeinen tapa vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

“Viranomaisten ja poliittisten puolueiden olisi hyvä miettiä yhdessä keinoja, joilla maahanmuuttaneiden osallistumista puolueiden toimintaan voidaan tukea”, sanoo Cultura-säätiön johtava asiantuntija Eilina Gusatinsky. Maahanmuuttaneiden osallistumista tulee vahvistaa poliittisten puolueiden lisäksi muissa suomalaisen yhteiskunnan keskeisissä organisaatioissa, kuten työmarkkinajärjestöissä. Tämä edellyttää organisaatioiden oman panostuksen lisäksi ohjausta julkishallinnolta.

Lisätietoja: dosentti, YTT Josefina Sipinen, Tampereen yliopisto, p. 050 318 7681, josefina.sipinen(at)tuni.fi, asiakkuuspäällikkö Laura Koskimies, Innolink Research, p. 050 520 7030, laura.koskimies(at)innolink.fi ja johtava asiantuntija Eilina Gusatinsky, Cultura-säätiö, p. 040 570 5755, eilina.gusatinsky(at)culturas.fi 
 
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.