Sök

Ehdotus sosiaali- ja terveyspalveluiden uudeksi kansalliseksi mittaristoksi Sote-uudistus edellyttää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tarpeen arviointia sekä palvelutuotannon kustannusten, tuottavuuden, laadun ja vaikuttavuuden arviointia ja ...

28.3.2018 | I frågor som rör äldre personers och specialgruppers boende är det viktigt med samarbete mellan landskap och kommuner. Uppgifterna som gäller boende och boendeservice kommer att delas upp mellan olika enheter när social- och hälsotjänsterna överförs till landskapen. De uppgifter kring boende och samhällsplanering som kommunerna sköter idag är avgörande för stödet för hemmaboende och utvecklandet av olika framtida boendeformer.

29.1.2018 | Landskapens och hela landets regionala utveckling, beslutsfattande och genomförande av beslut stöds med ett verktyg för skapande av en lägesbild av regionutvecklingen. Starkare informationsledning och omfattande analys av lägesbilden är en förutsättning för att social- och hälsovårds- och landskapsreformens mål ska nås och landskapen ska klara av sina framtida uppgifter.

9.1.2018 | Enligt en utredning som offentliggjordes tisdagen den 9 januari finns det stora skillnader mellan enhetskostnaderna för de uppgifter som efter landskaps- och social- och hälsovårdsreformen blir kvar i kommunerna. Dessutom har kommunerna i många fall genom egna beslut förbättrat servicenivån och tillgången på de tjänster som blir kvar i kommunerna. På basis av utredningen kan det antas att kommunerna efter reformen har en rätt stor teoretisk anpassningsmarginal vad gäller ekonomin.

5.2.2018 | Enligt Finlands Kommunförbund rf:s och FCG Konsultering Ab:s nyligen färdigställda undersökning har kommunernas byggnadsbestånd en kalkylerad sparpotential på cirka 150–300 miljoner euro, men för att realisera denna potential måste kommunerna vidta planmässiga och långvariga utvecklingsåtgärder.

7.2.2018 | Det är möjligt att förbättra mental- och missbrukarvården i samband med social- och hälsovårdsreformen. Fungerande modeller för att reformera mentalvårds- och missbrukartjänsterna har sammanställts inom ramen för projektet SamSinne (YhdessäMielin). I projektet fick medborgare, de som använder tjänsterna och deras anhöriga delta i utredningsarbetet. Projektet framhäver betydelsen av mental- och missbrukarvård som en del av basservice.

Toimeentulotuen tarpeen ehkäisemiseen tarvitaan useita eri kannustimia Rahoitusvastuu on vain yksi keino ohjata kuntia Toimeentulotuen rahoitusvastuun tarkastelu on ajankohtaista niin sote-uudistuksen ja työllisyyden kuntakokeilujen kuin myös sotu...

Toimivat mielenterveys- ja päihdepalvelut YhdessäMielin-hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa tutkittua tietoa toimivista mielenterveys- ja päihdetyön malleista päättäjille. Hanke toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, asiantuntijahaastatteluina, v...

Palvelu- ja asiakastietojärjestelmien integraation vaikutukset sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sekä asiakastietojärjestelmien integraation vaikutuksia. Tutkimusaineis...

Maakuntien ja kuntien yhteistyö ikääntyneiden ja erityisryhmien asumisessa ja asumispalveluissa Maakuntien ja kuntien välinen yhteistyö tulee olemaan tärkeää ikääntyneiden ja erityisryhmiin kuuluvien ihmisten asumiseen liittyvissä kysymyksissä, si...

Lohkoketjuteknologia avaa uusia mahdollisuuksia terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Lohkoketjuihin perustuva hyvinvointiekosysteemi tukemaan terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoa Valmisteilla olevassa sote-uudistuksessa haetaan merkittäviä säästö...

Kuntien talouden liikkumavara ja sopeutusmahdollisuudet maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeen Selvitystyön tavoite oli arvioida maakunta- ja soteuudistuksen toteutuessa kuntiin jäävää 13-14 mrd. euron palvelukokonaisuutta sopeuttamisen näkökulmast...

Vuonna 2016 käynnistettäviksi valitut hankkeet Käynnistettäviksi valituilla hankkeilla toteutetaan valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa . Hankkeet on ryhmitelty selvitys- ja tutkimussuunnitelman painopisteiden ja teemojen ...

22.3.2022 | Jyväskylän yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyön keskiössä ovat yhteiset asiakaslapset ja heitä koskeva tiedonsiirto, mutta käytännöt vaihtelevat kunnissa.

19.4.2021 | Kunnat seuraavat perustoimeentulotukimenoja aiempaa epäsäännöllisemmin, ja toimeentulotuen tarpeen ehkäiseminen on niiden tavoitteena vain epäsuorasti. Taustalla on osittain vuoden 2017 muutos, jossa perustoimeentulotuen myöntäminen siirrettiin kunnilta Kelaan ja kuntien 50 prosentin rahoitusosuus siirrettiin toteutettavaksi peruspalvelujen valtionosuuksista tehtävän vähennyksen kautta, jolloin se ei enää näy kunnille erillisenä menoeränä.

18.2.2021 | Sote-kiinteistöinvestointien arviointikriteerit ja -menetelmät Päättynyt Toteuttajat NHG Finland, Aalto-yliopisto, konsultti Zayna Khayat Rahoitussumma 199 917 € Hankkeen perustiedot Kesto: 2/2021–1/2022 Vuonna 2016 voimaan tuli rajoituslaki (548/...

21.2.2022 | Ekologisesti kestävän sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteet ja ohjausmekanismit (EKO-SOTE) Päättynyt Toteuttajat Tampereen yliopisto, Suomen ympäristökeskus SYKE, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Demos H...

25.8.2020 | Vain noin joka kolmannessa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa on käytössä jokin sovittu monialaisen palvelutarpeen tunnistamisen toimintamalli. 25. elokuuta julkaistun THL:n tutkimuksen mukaan tunnistamisen mallien ja työkalujen käyttöä tulee vahvistaa.

10.2.2021 | Verotuotoissa on selviä tasoeroja kuntien ja kuntaryhmien välillä. Pienimmissä kunnissa asukaskohtainen kunnallisverotulo on neljänneksen pienempi kuin suurimmissa kunnissa. Kuntien verojärjestelmän toimivuutta muuttuvassa toimintaympäristössä selvittäneen analyysin mukaan verotuottojen eriytyminen ei ole kuitenkaan viime vuosina voimistunut. Nopeita rakenteellisia muutoksia verojärjestelmään ei ole syytä tehdä.

5.2.2018 | Kuntaliiton ja FCG Konsultoinnin juuri valmistuneen tutkimuksen mukaan kuntien rakennuskannassa on laskennallinen noin 150 – 300 miljoonan euron suuruinen säästöpotentiaali, mutta sen realisoituminen vaatii kunnilta suunnitelmallisia ja pitkäaikaisia kehittämistoimia.