Hoppa till innehåll

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus selvitti ulkomaalaislain muutosten yhteisvaikutusta

SisäministeriöValtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
16.2.2021 8.31
Tiedote 89/2021

Tutkimushankkeessa selvitettiin, millaisia yhteisvaikutuksia ulkomaalaislain ja sen soveltamiskäytännön muutoksilla on ollut kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saaneiden asemaan. Tarkasteluun oli rajattu hallituskaudella 2015–2019 hyväksytyt tai voimaan tulleet muutokset. Tutkimuksen mukaan turvapaikkaprosessin tehostamiseksi tehdyt lakimuutokset ovat myös heikentäneet hakijoiden asemaa.

Lakimuutosten myötä ovat yleistyneet tilanteet, joissa henkilöille ei myönnetä turvapaikkaa tai muuta oleskelulupaa. Koska kaikki henkilöt eivät tällöin poistu maasta eikä heitä välttämättä pystytä poistamaan viranomaistoimin, on syntynyt erilaisia väliinputoajien ryhmiä. Osa turvapaikkamenettelyyn tehdyistä muutoksista näyttää myös lisänneen tarvetta muutoksenhakuun ja uusintahakemuksiin. Osittain lakimuutokset ovat siis johtaneet päinvastaisiin tuloksiin kuin mitä niillä oli tavoiteltu. Samalla ulkomaalaislain kokonaisuudesta on tullut vaikeammin hahmotettava.

Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti lakimuutosten yhteisvaikutusta lapsen edun toteutumiseen. Lasten asemaa oli tarkastelujaksolla monin tavoin parannettu. Pääosin parannukset olivat kuitenkin kohdistuneet ilman huoltajaa maahan tulleisiin lapsiin, kun taas perheiden kanssa tulleiden lasten asema oli jäänyt jossain määrin vähemmälle huomiolle. Siksi parannukset eivät ole täysin ehkäisseet ulkomaalaislain yleisten muutosten kielteisiä vaikutuksia lapsiin.

Johtopäätöksenä tutkijat suosittelevat seuraavia toimenpiteitä:

  1. Kartoitetaan ilman oleskelulupaa olevien mahdollisuus saada oleskelulupa muulla kuin kansainvälisen suojelun perusteella.

  2. Muukalaispassin myöntämisen edellytykset tarkistetaan.

  3. Lapsen jatkoluvasta päätettäessä turvataan hänen elämäntilanteensa vakaus ja jatkuvuus.

  4. Turvataan kaikkien kansainvälistä suojelua saaneiden yhdenvertainen oikeus perheenyhdistämiseen.

  5. Turvataan perheenyhdistämisessä lapsen etu.

  6. Kiinnitetään enemmän huomiota hakijoiden haavoittuvuuteen.

  7. Kehitetään perus- ja ihmisoikeuksiin sekä lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointia.

  8. Turvataan keskeisten toimijoiden, erityisesti Maahanmuuttoviraston, oikeusaputoimistojen ja hallinto-oikeuksien rahoitus.

  9. Lisätään alan perus- ja täydennyskoulutusta. 

  10. Arvioidaan ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen tarve.

Tavoitteena oli saada kokonaiskuva tilanteesta

Ulkomaalaislakiin on kansainvälisen suojelun osalta valmisteltu viime vuosina muutoksia useina erillisinä hankkeina sisäministeriössä ja oikeusministeriössä. Tarkastelujaksolla esimerkiksi perheenyhdistämisen edellytyksiä tiukennettiin, valitusaikoja lyhennettiin ja uusintahakemusten tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä tarkennettiin. Suomessa omana kansallisena lupakategoriana ollut humanitaarinen suojelu lakkautettiin.

Pääministeri Marinin hallitusohjelmaan on kirjattu, että ulkomaalaislain muutosten ja soveltamiskäytäntöjen yhteisvaikutukset oikeusturvaan selvitetään. Tutkimuksen tavoitteena oli saada kokonaiskuva tilanteesta ja tuottaa toimenpidesuosituksia perusteluineen.

Tutkimus toteutettiin yhdistämällä perus- ja ihmisoikeuslähtöistä lainoppia, diskurssianalyysia, haastattelututkimusta ja tilastoanalyysiä. Keskeisten hallituksen esitysten lisäksi tutkijat kävivät läpi muun muassa lainvalmisteluaineistoja, tuomioistuinten ratkaisuja ja viranomaisten sisäisiä ohjeita. Lisäksi hankkeessa haastateltiin henkilöitä, jotka ovat työssään tekemisissä turvapaikkaprosessin, turvapaikanhakijoiden tai pakolaisten kanssa, sekä asiantuntijoita, jotka työkseen seuraavat kansainvälisen suojelun oikeudellisten ja hallinnollisten menettelyjen muutoksia.

Tutkijaryhmään kuului asiantuntijoita Åbo Akademista, Turun yliopistosta, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutista ja Siirtolaisuusinstituutista. Tutkimusraportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja: professori Elina Pirjatanniemi, Åbo Akademi, p. 050 401 3735, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.