Kansainvälistä suojelua hakeneiden tilanne on heikentynyt

Tutkimuksessa Ulkomaalaislain ja sen soveltamiskäytännön muutosten yhteisvaikutukset kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saaneiden asemaan analysoitiin ulkomaalaislakiin ja sen soveltamiskäytäntöön pääministeri Juha Sipilän hallituskaudella (29.5.2015–6.6.2019) tehtyjen ja voimaan tulleiden muutosten yhteisvaikutuksia turvapaikanhakijoiden, erityisesti lasten, asemaan. Tutkimuksen mukaan tarkasteluajanjaksolla päähuomio on ollut menettelyjen tehostamisessa, ei niinkään hakijoiden perus- ja ihmisoikeuksissa. Entistä useammassa tapauksessa hakijat eivät saa mitään oleskelulupaa, mutta heitä ei myöskään saada palautettua. On syntynyt väliinputoajaryhmiä, joille vaikutukset ovat kohtuuttomia. Menettelyjä koskevat turvapaikanhakijan asemaa heikentävät samanaikaiset ja perättäiset muutokset ovat lisänneet oikeusturvariskejä. Lapsierityiset parannukset eivät ole täysin ehkäisseet yleisten muutosten kielteisiä vaikutuksia lapsiin. Niin perus- ja ihmisoikeusvaikutusten kuin myös lapsivaikutusten arviointi on ollut puutteellista.

Tutkimuksen johtopäätöksenä suositellaan, että 1) kartoitetaan kansainvälistä suojelua vaille jääneiden mahdollisuus saada oleskelulupa jollakin muulla perusteella; 2) tarkistetaan muukalaispassin myöntämisen edellytykset; 3) turvataan lasten jatkolupapäätöksissä elämäntilanteen jatkuvuus; 4) turvataan perheenyhdistäminen yhdenvertaisesti kansainvälistä suojelua saaneille; 5) turvataan perheenyhdistämisessä lapsen etu; 6) kiinnitetään enemmän huomiota hakijoiden haavoittuvuuteen; 7) kehitetään perus- ja ihmisoikeusvaikutusten sekä lapsivaikutusten arviointia; 8) turvataan keskeisten toimijoiden rahoitus; 9) lisätään alan perus- ja täydennyskoulutusta ja 10) arvioidaan ulkomaalaislain uudistuksen tarve.