Search

Globaalit muutospaineet haastavat Suomen talouspolitiikan lähtökohtia Talousjärjestämiin kohdistuu useita pitkän aikavälin muutospaineita, jotka haastavat myös Suomen talouspolitiikan lähtökohtia ja edellyttävät valtiolta entistä aktiivisempaa roo...

Geotalous muuttaa elinkeinopolitiikkaa Viimeisten vuosikymmenten aikana Suomen elinkeinopolitiikka on pitkälti pohjautunut markkinapuutteiden paikkaamiseen. Geopoliittiset jännitteet ja muiden maiden harjoittamat geotalouden toimet ovat tuoneet el...

Global energy transitions and Russia’s energy influence in Finland This study argues that in a condition of a rapid energy transition Russia’s possibility to use energy trade as leverage diminishes. Therefore, a slow transition to a renewables-dom...

30.6.2026 | Suomen krooninen julkinen alijäämä ja kasvava velka tekevät julkisen talouden vakauttamisesta välttämätöntä. Tuoreen tutkimuksen perusteella menoperusteinen sopeutus hidastaa Suomen talouskasvua, mutta selvästi vähemmän kuin veronkorotukset. Eri meno- ja tulolajien välillä on kuitenkin merkittäviä eroja.

5.6.2026 | TKI-investointien houkuttelu Suomeen (FINVI) Käynnissä Toteuttajat Demos Helsinki, Menon Economics Rahoitussumma 309 985 € Hankkeen perustiedot Kesto: 5/2026–10/2027 Tutkimushanke vastaa tunnistettuun tarpeeseen syventää tutkimusperustaista ymmärr...

3.2.2025 | Lupaavimmatkin kasvualat sisältävät lukuisia riskejä, jos Suomi lähtee mukaan maiden väliseen yritystukikilpailuun, muistuttaa tuore valtioneuvostolle tehty analyysi. Etlan laatiman muistion mukaan geopolitiikan uusi aika on voimistanut valtioiden välistä tukikilpailua ja geotaloudelliset riskit ovat antaneet uuden perusteen valtioiden elinkeinopoliittisille toimille.

3.6.2025 | Finanssipolitiikan kertoimet ja sopeutustoimien vaikutukset Suomessa Päättynyt Toteuttajat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, dosentti Juha Tervala Rahoitussumma 239 392 € Hankkeen perustiedot Kesto: 6/2025–6/2026 Yleisen näkemyksen mukaan Suome...

2.6.2025 | Maailmantalous on siirtymässä uuteen geotalouden aikakauteen, jossa kansallisvaltioilla ja niiden muodostamilla blokeilla on yhä suurempi rooli, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta. Geotalouden aikana pyrkimys on vähentää riippuvuutta muista maista ja geotaloudelliset riskit tarjoavat perusteita valikoivalle teollisuuspolitiikalle. Lukuisat kansainvälisen kaupan riippuvuudet tekevät myös Suomen haavoittuvaksi mahdollisessa kriisitilanteessa.

4.11.2021 | Koronan iskiessä päälle keväällä 2020 talouden taivaalla seilasi synkkiä pilviä ja ennusteet povasivat Suomelle erityisen kehnoa tulevaisuutta. Vaikka kotimaan epidemia- ja taloustilanne olivat siedettäviä, globaalin kriisin uskottiin heijastuvan Suomeen rajusti ja pitkään, kuten oli käynyt aiemmin muun muassa finanssikriisissä.

5.2.2024 | Geopolitiikka muuttaa toimintaympäristöä – Mitä tekee Suomi? Päättynyt Toteuttajat Etlatieto Oy Rahoitussumma 248 000 € Hankkeen perustiedot Kesto: 2/2024 –6 /2025 Uutta tietoa tarvittiin siitä, mitkä ovat keskeiset Suomeen vaikuttavat globaalit m...

4.9.2018 | Suomessa tarvitaan määrätietoisempaa sukupuolitietoista budjetointia, todetaan 4.9. julkaistussa selvityksessä “Tasa-arvoa talousarvioon.” Selvityksen mukaan miehet ovat hyötyneet vuosien 2016–2018 verotuksen ja sosiaalietuuksien muutoksista useammin kuin naiset ja valtaosa häviäjistä on naisia. Talousarvion sukupuolivaikutusten arviointi on keskeinen osa selvityksen suosittelemaa sukupuolitietoisen budjetoinnin Suomen mallia.

25.6.2024 | Geopolitiikassa korostuu kotimaisen politiikan vuorovaikutus muiden maiden kanssa, käy ilmi Etlan laatimasta tutkimuksesta. Kansainvälisiin investointeihin vaikuttavat enenevässä määrin kansainvälisen kaupan esteet ja eri maiden harjoittama teollisuuspolitiikka yritystukineen. Investointien saamiseen vaikuttavat monet muutkin asiat kuin tuet. Mitä elinkeinopolitiikan toimia Suomessa tehdäänkin, niiden pääpainon tulee olla yrityssektorin uudistamisessa eikä säilyttämisessä.

4.12.2023 | Suomen menestyminen vihreässä siirtymässä edellyttää tehokkaampaa hiilidioksidipäästöjen hinnoittelua ja sääntelyä, kilpailun edistämistä vihreän teknologian aloilla sekä pitkäjänteistä investointistrategiaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen on myös osallistuttava kansainväliseen yhteistyöhön hiilivuodon estämiseksi ja huolehdittava, että jatkossa on saatavissa riittävästi osaavaa vihreää työvoimaa. Muutoksen vaikutukset tuottavuuteen tulisi tunnistaa, kun politiikkatoimista päätetään.

20.6.2024 | Skenaariolaskelmien perusteella Suomi ei saavuta hiilineutraalisuustavoitetta vuoteen 2035 mennessä nykyisillä ilmasto- ja energiapoliittisilla toimilla, vaan lisätoimien tarve on ilmeinen. Laskelmien lähtöoletuksista riippuen lisätoimien tarve oli 2–19 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (Mt CO2- ekv.). Suurimmat epävarmuudet liittyvät maankäyttösektorin kehitykseen sekä puhtaan energian ja teollisuuden investointien toteutumiseen.

26.4.2023 | Valtiolta tarvitaan jatkossa entistä aktiivisempaa roolia talouden ohjauksessa. 26. huhtikuuta julkaistun selvityksen mukaan lyhyen aikavälin kriisit, kuten koronapandemia ja Ukrainan sota, ovat edellyttäneet valtiolta poikkeuksellisia toimia talouden ja yhteiskuntien toimintakyvyn turvaamiseksi.

3.5.2024 | Teknologiset läpimurrot sekä niistä nousevat innovaatiot ovat kriittisessä asemassa aikamme yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamisessa. Toukokuun 3. päivänä julkaistun selvityksen mukaan tutkimus- ja innovaatiopolitiikalla voidaan tavoitteellisesti määrittää yhteistä suuntaa strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi, tukea teknologioiden avointa, monimuotoista ja vastuullista kehitystä sekä niiden hyödyntämistä käytännön ratkaisuissa.

27.2.2023 | Perusskenaariot energia- ja ilmastotoimien kokonaisuudelle kohti päästöttömyyttä (PEIKKO) Päättynyt Toteuttajat Teknologian tutkimuskeskus VTT, Luonnonvarakeskus LUKE, Suomen ympäristökeskus SYKE Rahoitussumma 299 973 € Hankkeen perustiedot Kesto:...

5.4.2023 | Monet kriisit ovat koetelleet Suomen finanssipolitiikan sääntökehikkoa ja paljastaneet sen toimimattomuuden yllättävissä tilanteissa. Järjestelmää tulisi uudistaa ja sen toimintaa selkiyttää, todetaan tuoreessa Etlan valtioneuvostolle tekemässä tutkimuksessa. Budjettikehyksiin tulisi tutkijoiden mukaan kirjata erikseen toimintatavat normaalisuhdanteessa ja poikkeuksellisessa kriisissä. Sääntökehikon itsenäistä valvontaa tulisi tehostaa ja niiden suhdetta EU-sääntöihin selkeyttää.

5.11.2021 | Suomen talous heittelehtii enemmän kuin monissa muissa kehittyneissä maissa. Viimeisin iso kolahdus, koronakriisi, osui koko maailmaan, ja yhtäkkiä pulaa onkin ollut pienimmistä ja yksinkertaisimmistakin komponenteista, kuten vaikkapa muovirakeista - ja pullonkaula on valmis. Onko politiikkatoimista apua? Entä elääkö Suomi oikeasti viennistä? Suomen taloudesta ovat keskustelemassa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö sekä Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka.

7.3.2022 | Hiilineutraalin siirtymän rakenteelliset kilpailukyky- ja tuottavuusvaikutukset Päättynyt Toteuttajat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Rahoitussumma 197 876 € Hankkeen perustiedot Kesto: 3/2022–12/2023 Ilmastonmuutoksen torjunta tulee vaatimaan...