Hankkeen perustiedot
Kesto: 6/2025–6/2026
Yleisen näkemyksen mukaan Suomen julkisen velkaantumisen hillitseminen tulee edellyttämään sopeutustoimia myös tulevina vuosina. Yleisesti ottaen kiristävä finanssipolitiikka, eli menoleikkaukset ja/tai veronkorotukset, vähentää talouden kokonaiskysyntää ja siten bruttokansantuotetta (bkt) ainakin lyhyellä aikavälillä. On kuitenkin perusteltua olettaa, että vaikutusten suuruusluokka on eri meno- ja tulolajeilla erilainen.
Samaan aikaan, kun julkista taloutta on tarve sopeuttaa tuomalla menoja ja tuloja lähemmäs toisiaan, on Suomella edessään myös toinen suuri haaste. Talouskasvu eli bkt:n kehitys on jo pitkään ollut heikkoa. Heikko talouskasvu on osaltaan vaikeuttanut julkisen talouden tilannetta eli kasvattanut menojen ja tulojen välistä kuilua.
Kun päättäjät harkitsevat, mitä menoja leikata, tai mitä veroja korottaa, on heillä edessään lukuisia vaihtoehtoja – vähintään yhtä monta kuin valtion talousarviossa on momentteja. Kun tiettyä julkista menoa vähennetään tai veroa kiristetään, lähtee talouden dynamiikka liikkeelle. Yhden euron päätösperäinen menovähennys tai veronkorotus voi tämän dynamiikan takia johtaa bkt:n vähenemiseen tuon saman euron verran, sitä vähemmän tai jopa enemmän. Taloustieteellisessä tutkimuskirjallisuudessa ilmiötä kuvataan tiivistetysti finanssipolitiikan kertoimella. Se mittaa sitä, kuinka paljon bkt muuttuu, kun julkiset menot tai verotulot muuttuvat.
Poliittisen päätöksenteon näkökulmasta Suomen kaksoishaaste – julkisen talouden pysyvä rahoitusvaje ja heikko talouskasvu – tarkoittaa sitä, että julkisen talouden sopeutustoimissa olisi perusteltua huomioida eri toimien vaikutukset talouskasvuun. Vaikutusten huomiointi edellyttää, että ne on ensin selvitetty. Tämä tarkoittaa yllä mainittujen finanssipolitiikan kertoimien laskemista suomalaisella aineistolla.
Meno- ja verolajikohtaisten finanssipolitiikan kertoimien avulla on parhaassa tapauksessa mahdollista arvioida, kuinka julkisen talouden sopeutus voitaisiin toteuttaa mahdollisimman vähäisin talouskasvuvaurioin.
Tämän hankkeen tavoitteena on tutkia julkisten menoleikkausten ja veronkiristysten vaikutuksia bruttokansantuotteeseen (bkt) Suomessa meno- ja verolajeittain eli laskea nk. finanssipolitiikan kertoimet, sekä viestiä tutkimustuloksista tiedon käyttäjien kannalta ymmärrettävästi. Tavoite on yhdistää parhaalla mahdollisella tavalla akateemisen tutkimuksen parhaita käytäntöjä, ymmärrystä Suomen julkisen talouden kokonaisuudesta ja bruttokansantuotteen tilastoinnista sekä käytännön ymmärrystä Suomen julkisen talouden kokonaisuudesta ja bruttokansantuotteen tilastoinnista sekä käytännön politiikanteon kannalta merkityksellisiä näkökulmia, jotka akateemisessa tutkimuksessa eivät tule riittävästi huomioiduksi.
Ota yhteyttä:
Ennustepäällikkö Päivi Puonti, ETLA, p. 050 534 3536, etunimi.sukunimi(at)etla.fi
