Tieto käyttöön! -blogi

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnassa noudatettava hyvää tieteellistä käytäntöä

Timo Lankinen Julkaisupäivä 2.3.2016 12.39 Blogit

Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimussuunnitelman. Selvitys- ja tutkimussuunnitelman tavoitteena on luoda perusta tutkimustiedon systemaattiselle ja laaja-alaiselle käyttämiselle päätöksenteossa, tiedolla johtamisessa ja toimintakäytännöissä. Selvitykset ja tutkimukset hankitaan avoimella haulla. Tutkimushankkeissa merkityksellisiä tekijöitä ovat tutkimuksen avoimuus ja tutkimuksen hyödynnettävyys mahdollisimman laajasti.

Valtioneuvoston kanslia vastaa selvitys- ja tutkimustoiminnan prosessin kulusta. Avoimuuteen ja hakijoiden tasapuoliseen kohteluun on kiinnitetty huomiota toiminnan alusta lähtien. Selvitys- ja tutkimushankkeille on osoitettu ohjausryhmät, jotka vastaavat hankkeen seurannasta. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii vastuuministeriön edustaja. Hän huolehtii siitä, että hankkeen etenemisestä ja tuloksista sekä väli- ja loppuraporteista informoidaan säännöllisesti sekä valtioneuvoston kansliaa että valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoimintaa koordinoivaa ns. TEA-työryhmää. Tutkimusraporttien sisällöistä vastaavat tutkimusten tekijät.

Väitöskirjatutkija Karin Creutz, professori Markus Jäntti sekä apulaisprofessori Lena Näre kirjoittivat 24.2. Image-lehteen valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistua "Maahanmuutto ja turvallisuus - arvioita nykytilasta ja ennusteita tulevaisuudelle" -raporttia kritisoivan kirjoituksen. Kirjoittajat viittasivat kritiikissään erityisesti Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) hyvän tieteellisen käytännön periaatteiden loukkaamiseen.

Suhtaudumme vakavasti hyvän tieteellisen käytännön periaatteiden noudattamiseen valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnassa. Selvitys- ja tutkimustoiminnan määrärahasta rahoitettavien hankkeiden edellytetään noudattavan hyvän tieteellisen käytännön periaatteita (HTK). HTK-ohje on suomalaisen tiedeyhteisön sisäinen eettinen ohje hyvän tieteellisen käytännön loukkauksia koskevien epäilyjen käsittelemiseksi yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa ja muissa tutkimusta harjoittavissa organisaatioissa.

Tieteellistä tutkimusta harjoittavat organisaatiot ovat allekirjoituksellaan sitoutuneet noudattamaan kyseistä menettelyä, jos epäillään hyvää tieteellistä käytäntöä loukatun. On kaikkien etu, että mahdolliset hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset selvitetään ja niihin puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhdessä sovittujen menettelyohjeiden mukaisesti.

Kriitikot mainitsevat kirjoituksessaan maahanmuutto-tutkimusraportin ongelmien liittyvän erityisesti lähdekritiikkiin sekä käytettyihin tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiin. On tärkeää, että tällaiset puutteet selvitetään, jos niitä epäillään. Samoin selvitettäviä hyvän tieteellisen käytännön loukkauksia voivat olla myös perätön ja ilkivaltainen ilmianto HTK-loukkauksesta, toisen tutkijan työn muu epäasiallinen vaikeuttaminen sekä yleisön harhauttaminen esittämällä julkisuudessa harhaanjohtavia tai vääristeleviä tietoja omasta tai toisen tutkimuksesta, sen tuloksista, tulosten tieteellisestä merkityksestä tai niiden sovellettavuudesta.

Kuka tahansa voi tehdä perustellun ilmoituksen hyvän tieteellisen käytännön loukkaamisesta siihen tutkimusorganisaatioon, jossa epäilyksen alainen toiminta on tehty. Tutkimusorganisaatio voi ottaa myös muuta kautta tulleen epäilyn tutkittavakseen. Esiselvityksen jälkeen prosessi jatkuu tutkimuseettisen neuvottelukunnan antamien ohjeiden mukaisesti.

Maahanmuutto-tutkimusraportin toteuttajatahoista Poliisiammattikorkeakoulu ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos ovat sitoutuneet noudattamaan TENK:n HTK-ohjetta.

Mistä maahanmuuttoraportissa on kyse?

Maahanmuutto, turvallisuus ja ennakointi -hankkeella haettiin poikkihallinnollista ja -tieteellistä tietoa ja kokonaisvaltaista tilannekuvaa maahanmuutosta ja turvallisuudesta. Aihe valmisteltiin osana valtioneuvoston vuoden 2014 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa, joka toimeenpantiin avoimella haulla. Selvityksen tavoitteena oli myös tukea viranomaisten ennaltaehkäisevää toimintaa ja kotouttamistoimien kehittämistä.

Hankkeen 19.2. julkaistu loppuraportti on tulevaisuuteen katsova ennakointitutkimus, johon sisältyy tilannekuva, tulevaisuusennuste ja ehdotuksia seurantaindikaattoreiksi. Koska hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi, pyrkivät tutkijat raportissa lukijaystävälliseen tiiviiseen ilmaisuun, eikä yksityiskohtaiseen metodologiseen ja pohtivaan kuvailuun.

Valtioneuvoston kanslia on saanut Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himbergiltä selvityksen raportin lähdeviittauksista sekä käytetyistä tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmistä.

Himberg toteaa, että analyysiprosessissa laadittiin tiivistelmiä maahanmuutto- ja ulkomaalaisasioita käsittelevien tutkimusten sekä viranomaisten ja järjestöjen seurantatiedoista. Tällaisia lähteitä lähdeluettelossa on 160 kappaletta ja tekstiä tiivistettiin noin 5000 sivusta.

Kirjoittajat myös jättivät mainitsematta, että raporttiin tiivistettiin myös Poliisiammattikorkeakoulun hankekumppaneiden Tilastokeskuksen ja THL:n asiantuntijoiden analysoimien Ulkomaalaista syntyperää olevien työ- ja hyvinvointitutkimuksen (UTH-väestötutkimus) sekä Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi -tutkimuksen (MAAMU) tuloksia.  UTH:n otoksena oli 3262 Suomessa pysyvästi asuvaa 15–64 -vuotiasta henkilöä, MAAMUssa taas 1000 henkilöä venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista ryhmistä eli yhteensä 3000 henkilöä. 

Kimmo Himbergin mukaan kyseessä ei ollut sähköpostikysely, vaan tulevaisuuden ennakoinnissa käytettiin kaksivaiheista argumentoivaa delfoi-menetelmää soveltavaa otetta.  Kohdehenkilöinä oli yhteensä 171 asiantuntijaa.  Delfoi-prosessissa ei ole kyse satunnaisotoksella toteutettavasta kyselytutkimuksesta, vaan tulevaisuustutkimuksellisesta menetelmästä, jolla kerätään arvioita tulevista kehityskuluista sekä aihealueen asiantuntijoiden perusteluja näkemyksilleen. Kaikki vaiheet on dokumentoitu asiaankuuluvasti hyvien tutkimuskäytäntöjen mukaan. Mainittakoon, että Image-lehdessä kirjoittaneet tutkijat olivat mukana tässä kohdejoukossa ja olivat siten erittäin hyvin selvillä tämän tutkimuksen osion luonteesta, vaikka antoivatkin kirjoituksessaan toisin ymmärtää. Delfoi-menetelmän kysymyksenasettelua ja kohderyhmää ei kuitenkaan kuvattu loppuraportissa. Valtioneuvoston kanslia on pyytänyt niiden osalta tutkijoilta täydennystä loppuraporttiin. Kyselylomakkeella päivitetty raportti julkaistaan tietokayttoon.fi-sivustolla viikolla 10.

Himbergin mukaan hankkeessa on noudatettu hyvää tieteellistä tutkimuskäytäntöä. Lähdeaineisto on dokumentoitu tavanomaista viittausmenettelyä käyttäen ja kaikki aineistot ovat siten todennettavissa. Aineistossa on myös turvaluokiteltua viranomaisaineistoa. Tutkijat ja hankkeen ohjausryhmä totesivat, ettei näihin aineistoihin voida viitata muuten kuin julkisuudessa esitettyjen uutisjuttujen ja kommenttien kautta. 

Selvitys- ja tutkimushankkeita käynnissä yli 70

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimushankkeita on käynnistetty vuodesta 2014 alkaen yhteensä 73 kappaletta. Vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpano on toteutettu avoimella haulla, joka päättyi 18.1.2016. Päätökset selvitys- ja tutkimushankinnoista on tehty ja hankkeet käynnistyvät, kun toimeksiannosta tehdään erillinen kirjallinen sopimus.

Parhaillaan on käynnissä muita yhteiskunnan turvallisuutta ja maahanmuuttoa koskevia valtioneuvoston selvitys- ja tutkimushankkeita, joihin voi tutustua tarkemmin seuraavilla sivuilla:

Joissakin julkisuudessa esitetyissä kommenteissa tutkimuksen kustannuksia (200 000 euroa) on arvioitu korkeiksi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimushankkeiden kustannukset ovat kokonaiskustannusmallin mukaisia, joten palkkakustannusten ja suoraan hankkeelle kohdistettavien kulujen lisäksi hankkeiden budjetteihin sisältyy myös henkilösivukustannuksia ja yleiskustannuksia muun muassa hallintomenoista ja toimitilakustannuksista.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan vuoden 2015 hankkeiden keskimääräinen kulurakenne pitää sisällään 33,5 prosenttia välittömiä palkkakustannuksia, 17,4 prosenttia henkilösivukuluja ja 30,9 prosenttia yleiskustannuksia. Esimerkiksi 100 000 euron suuruisessa hankkeessa tehollisen työajan palkkakustannusten osuus on keskimäärin 33 500 euroa ja yleiskustannusten 30 900 euroa.

 

Selaa blogin artikkeleita