Taloudellista näkökulmaa ja taloudellisen tehokkuuden periaatetta ei pidä unohtaa sää- ja ilmastoriskienkään hallinnassa. Sään ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ovat nousseet tärkeään asemaan ilmastonmuutoksen saaman poliittisen painoarvon vuoksi, ja hyvä niin. Yleisesti käytetyn määritelmän mukaan sää- ja ilmastoriski koostuu kolmesta tekijästä: 1) sääilmiöstä tai ilmastollisesta tekijästä, 2) siitä, miten haavoittuvia toimijat ja yhteiskunta ovat näille ilmiöille, ja 3) siitä, miten ne ovat sijoittuneet eli altistuvatko ne ilmiöille.
Sään ja ilmastonmuutoksen tuomia riskejä voidaan vähentää ja hallita monin eri toimin, joista syntyy sekä hyötyjä että kustannuksia. Suomi on pääpiirteissään melko turvassa äärimmäisiltä sääilmiöiltä, mutta meilläkin on koettu muun muassa myrskyjä, jotka ovat aiheuttaneet sähkökatkoja sadoille tuhansille kotitalouksille. Myrskyjen aiheuttamiin sähkökatkoihin reagoitiin vuonna 2013 uudella sähkömarkkinalailla, joka edellyttää, että haja-asutusalueilla (vapaa-ajan asunnot pois lukien) ei saa siirtymäajan jälkeen esiintyä yli 36 tunnin eikä taajamissa yli 6 tunnin sähkökatkoksia. Lakimuutos on johtanut laajoihin toimiin sähkönjakeluyrityksissä. Isoimmat investoinnit tehdään yrityksissä, jotka maakaapeloivat jakeluverkkojaan, kun taas toiset yritykset panostavat metsänhoidollisiin toimenpiteisiin. Esimerkiksi Caruna perusteli keväisiä hinnannostojaan juuri toimitusvarmuuden parantamisella.
Miksi tuhlata vähiä rahojamme hankkeisiin, joissa kustannukset nousevat hyötyjä suuremmiksi?
Taloustieteilijän näkökulmasta taloudellisen tehokkuuden periaate yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja toiminnassa on avainasemassa. Suomessa taloudellisen näkökulman huomioiminen sää- ja ilmastoriskien hallinnassa on vielä varsin vähäistä. ELASTINEN-hankkeessa edellä mainitusta sähkömarkkinalain vaatimuksesta seuranneista laajoista maakaapelointi-investoinneista toteutetun kustannus-hyötyanalyysin perusteella lakimuutoksen kustannustehokkuus riippuu analyysin alkuoletuksista. Esimerkiksi oletus siitä, kuinka paljon kuluttajat ovat valmiita maksamaan sähkökatkojen poistumisesta, vaikuttaa tuloksiin merkittävästi. Tietyillä uskottavilla oletusarvoilla lain edellytys toimintavarmuudesta osoittautuu itse asiassa yhteiskunnan kannalta liian kalliiksi. ELASTINEN-hankkeessa nousi esiin myös kaupunkisuunnittelun tavoitekeskeisyys: nykyisin kaupunkisuunnittelussa keskitytään sää- ilmastoriskien hallinnan osalta siihen, miten tietty tavoitetaso savutetaan eikä siihen, miten tavoite saavutettaisiin kustannustehokkaasti. Taloudellista analyysia ei myöskään ole käytetty vesihuollon tai maatalouden sää- ja ilmastoriskien hallinnassa.
Maailmalta löytyy esimerkkejä tapauksista, joissa taloudellista analyysia on käytetty sää- ja ilmastoriskien hallintatoimien valintaan ja priorisointiin. Kööpenhaminassa, jossa valtava rankkasade aiheutti satojen miljoonien eurojen vahingot vuonna 2011, on asiaan suhtauduttu aivan eri vakavuudella kuin Suomessa. Kaupungin koko rankkasateiden vaikutusten hallintasuunnitelma arvioitiin taloudellisesta näkökulmasta. Kustannustehokkaimmaksi osoittautui toteuttaa sekä perinteisiä sadevesiputkia että erilaisia viherratkaisuja. Suomessa suunnitelma kannattaisi tehdä ja ryhtyä toteuttamaan, ennen kuin suuria vahinkoja koetaan. Taloudellisten analyysien avulla yhteiskuntaa ja sen toimijoita voidaan ohjata kohti kustannustehokasta, joustavaa ja onnistunutta toimintaa sää- ja ilmastoriskien uhan kasvaessa.
Lisätietoja:
Hankkeen loppuraportit:
Keinot edistää sää- ja ilmastoriskien hallintaa
Ilmastonmuutoksen heijastevaikutukset Suomeen
Taloudellisesti tehokkaampaa sää- ja ilmastoriskien hallintaa Suomessa
Verkkosivu: http://ilmatieteenlaitos.fi/elastinen
Keskustelu Twitterissä: #ELASTINENhanke
Teksti ja kuva: Karoliina Pilli-Sihvola ja Riina Haavisto, Ilmatieteen laitos
