Hyppää sisältöön

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Talouspolitiikan työllisyysvaikutukset lieventävät tuloerojen kasvua

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 29.3.2018 10.36
Tiedote 160/2018

Vuosina 2015–2018 sosiaaliturvaan ja verotukseen tehdyt muutokset ovat parantaneet työnteon kannustimia ja siten vahvistaneet osaltaan työllisyyttä. Työllisyysvaikutusten huomioiminen muuttaa arviota talouspolitiikan vaikutuksista tuloeroihin positiiviseen suuntaan. Oletuksista ja mittarista riippuen hallituskauden päätökset ovat olleet joko hieman tuloeroja lisääviä tai jokseenkin neutraaleja.

Asia käy ilmi talouspolitiikan työllisyys- ja tulonjakovaikutuksia arvioivasta tutkimuksesta, jonka ensimmäiseen vaiheen tulokset julkistettiin tänään. Tutkimushankkeen tehtävänä on selvittää, miten erityisesti työllistymisen kautta syntyvät käyttäytymisvaikutukset voitaisiin huomioida arvioitaessa talouspolitiikan vaikutuksia tuloeroihin.

Harjoitetun politiikan vaikutusta tuloeroihin on yleensä arvioitu simulointilaskelmilla, jotka eivät huomioi käyttäytymisvaikutuksia. Näin arvioiden vuosien 2015–2018 politiikka on ollut hieman tuloeroja kasvattavaa. Keskeisiä tuloeroja kasvattavia toimia ovat olleet sosiaalietuuksien indeksijäädytykset ja veronkevennykset. Gini-kertoimella mitattuna päätösten tuloeroja kasvattava vaikutus on noin 0,2–0,3 prosenttiyksikköä, kun vuonna 2015 Gini-kerroin oli 26,2. Vastaavasti muutokset ovat kasvattaneet pienituloisuusastetta 0,6 prosenttiyksikköä, kun sen lähtötaso vuonna 2015 on ollut 13,3 prosenttia. Pienituloisuusaste mittaa alle 60 prosenttia mediaanitulosta ansaitsevien osuutta väestöstä.

Sosiaaliturvaan ja verotukseen tehdyt muutokset ovat samanaikaisesti parantaneet työnteon taloudellisia kannustimia. Tuloveron kevennysten ja sosiaaliturvan indeksijäädytysten ohella työnteon kannustimia ovat parantaneet ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskeston lyhentäminen ja varhaiskasvatusmaksujen alentaminen.

Tuoreen tutkimuksen mukaan kannustimien paranemisen arvioidut työllisyysvaikutukset muuttavat talouspolitiikan tulonjakovaikutuksista saatavaa kuvaa positiivisempaan suuntaan. Täsmälliset tulokset riippuvat mm. siitä miten päätösperäiset toimenpiteet määritellään ja kuinka herkästi ihmisten oletetaan reagoivan kannustimiin. Koska näitä koskevat valinnat eivät ole kiistattomia, tutkimuksessa esitetään tuloksia vaihtoehtoisista simulaatioista.

Työnteon kannustimien muutosten vaikutus työllisyyteen riippuu siitä, kuinka herkästi ihmiset reagoivat taloudellisiin kannustimiin. Taloustieteellisen tutkimuskirjallisuuden perusteella valitulla oletusherkkyydellä arvioituna hallituskauden päätösten työllisyyttä lisäävä vaikutus on 33 000 – 42 000 henkilötyövuotta.

Kun työllisyysvaikutukset otetaan huomioon, tuloerot kasvavat arviolta enää vain hyvin lievästi tai eivät lainkaan eli 0–0,2 prosenttiyksikköä Gini-kertoimella mitattuna. Pienituloisuusaste kasvaa, vaikka työllisyysvaikutukset otetaan huomioon, mutta vähemmän eli noin 0,3–0,4 prosenttiyksikköä.

Tulokset perustuvat laajalla rekisteriaineistolla tehtyyn mikrosimulointia, tilastollisia menetelmiä ja aiempaa tutkimuskirjallisuutta hyödyntävään analyysiin.

Tutkimushankkeen toteuttamisesta vastaavat THL ja VATT. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa, jonka ovat laatineet tutkimuspäällikkö Jussi Tervola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja ekonomisti Olli Kärkkäinen Nordeasta, tuotettiin kehysriihen tausta-aineistoksi arvio hallituskaudella harjoitetun politiikan tulonjakovaikutuksista olemassa olevia menetelmiä hyödyntäen. Hankkeen toisessa vaiheessa pyritään kehittämään menetelmiä, joilla työllistymisen kautta tulevia vaikutuksia voitaisiin arvioida entistä täsmällisemmin. 

Tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa ja se vastaa erityisesti talousneuvoston tietotarpeisiin.

Talouspolitiikan vaikutukset työllisyyteen ja tuloeroihin 2015-2018 

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi

Lisätietoja: Ekonomisti Olli Kärkkäinen, Nordea, p. 040 7356 030, olli.karkkainen(at)nordea.fi
Tutkimuspäällikkö Jussi Tervola, THL, p. 029 524 6134, jussi.tervola(at)thl.fi