Miltä näyttää työn tulevaisuus? Tilannekatsaus ja kuusi muutoskulkua

Työn muutos kohti verkostomaisuutta ja merkityksellisyyttä edellyttää myös rakenteiden uudelleen pohdintaa.

Millaista on työ tulevaisuudessa ja miten Suomi voi parhaiten vastata työn murroksen aiheuttamiin haasteisiin? Näitä kysymyksiä ja työn tulevaisuutta yleisesti on lähestytty useissa hankkeissa. Tässä policy briefissä luodaan yleiskatsaus olemassa olevaan aineistoon, kuvataan keskeiset työn tulevaisuuden muutoskulut ja annetaan suosituksia siitä, mihin jatkossa kannattaisi keskittyä. Työ tukee hallituksen tulevaisuusselonteon valmistelua. Tässä työssä ei ole ollut tarkoituksena pureutua vielä konkreettisiin ratkaisuehdotuksiin tai toimenpidesuosituksiin, joihin tullaan keskittymään muun muassa tulevaisuusselonteon myöhemmässä vaiheessa.

Tulevaisuuden työ on verkostoissa tapahtuvaa merkityksellistä vuorovaikutusta, jossa teknologia toimii parhaimmillaan apurina ja pahimmillaan ihmisten syrjäyttäjänä. Työntekijään kohdistuu paljon muutospaineita: osaamista pitää jatkuvasti päivittää, pitää luovia sujuvasti verkostoissa, hallita omaa ajankäyttöään ja olla entistä joustavampi. Työn murros edellyttää kuitenkin muutoksia myös esimerkiksi organisaatioiden, työn käytäntöjen, sosiaaliturvan ja koulutuksen suhteen.

Työn muutos luo tarpeen muuttaa koko yhteiskunnan rakenteita.

Työn tuottavuuden nostamiseen keskittyvän keskustelun rinnalla on pitkään kulkenut myös työn merkityksellisyyttä korostava näkökulma. Jatkon kannalta on oleellista päästä näistä kahdesta, melko erillisestä keskustelusta kohti kolmatta merkityksellisyyden ja tuottavuuden yhdistävää näkökulmaa. Tämä edellyttää paitsi työn uudelleen määrittelyä, myös olemassa olevien rakenteiden uudelleen pohdintaa. Kokeilut ovat tässä työssä avainasemassa.

Policy Brief -artikkeli on Dialogi, työ ja tulevaisuus -hankkeen julkaisu. Hanke toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.