Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Erätaloudessa on runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia
Erätalous on tuoreen tutkimuksen mukaan tärkeä biotalouden kasvuala, jonka tukeminen hyödyttää erityisesti työpaikkapulasta kärsiviä harvaan asuttuja alueita.
Erätaloudella eli metsästykseen, vapaa-ajankalastukseen ja suurpetojen katselu- ja kuvaustoimintaan perustuvalla elinkeinotoiminnalla on tutkimuksen mukaan merkittävä taloudellinen vaikutus Suomelle. Yksinomaan erämatkailussa toimii Manner-Suomessa lähes 800 yritystä, joiden yhteenlaskettu vuotuinen liikevaihto on lähes 35 miljoonaa euroa ja välitön työllisyysvaikutus noin 1 440 henkilöä. Myös harrastusvälineiden valmistus ja myynti ovat merkittävää elinkeinotoimintaa: eräharrastukseen liittyvän myynnin arvon voidaan vuositasolla arvioida olevan vähintään 480 miljoonaa euroa.
Erämatkailun aluetaloudelliset vaikutukset ja vaikutus työllisyyteen ovat lisäksi suuremmat kuin suorat vaikutukset. Tehdyn tapaustutkimuksen mukaan yksinomaan Tornionjoen alueen kalastusmatkailu toi viime vuonna 10,8 miljoonaa euroa aluetaloudellista hyötyä ja loi kausityöntekijöille 140 työtilaisuutta. Kalastusmatkailijan kalastaman yhden lohikilon aluetaloudelliseksi arvoksi saatiin laskelmissa 214 euroa ja yhden lohen arvoksi 1 320 euroa.
Erätalouden merkitys korostuu erityisesti harvaan asutuilla seuduilla, joilla uusien työpaikkojen synnyttäminen on muuten haastavaa. Ala on lisäksi ollut Suomessa viime vuodet jatkuvassa kasvussa, ja tuotteiden ja palvelujen kysynnän voidaan maailmanlaajuisten megatrendien perusteella ennakoida kasvavan myös tulevaisuudessa. Kasvupotentiaalin käyttöönotto vaatii kuitenkin tutkimuksen mukaan tuekseen poliittista ohjausta, kehittämistoimenpiteitä ja markkinointitukea.
Perusresurssina luonto ja luonnonvarat
Suomalainen luonto ja luonnonvarat muodostavat perusresurssin, jonka varaan erätalouden tuotteiden ja palvelujen kehittäminen ja markkinointi rakennetaan. Vaikka eränkäynnillä onkin pitkät perinteet, ala voidaan nähdä myös uutena, innovatiivisena ja ennakkoluulottomana biotalouden osana, jonka uudet liiketoimintamallit hyödyttävät sekä paikallisia asukkaita että laajemminkin yhteiskuntaa.
Muusta luontomatkailusta erämatkailu poikkeaa erityisesti vetovoima- ja motivaatiotekijöidensä suhteen. Erätalouden ensisijainen vetovoimatekijä on saalis eli esimerkiksi metsästettävä riistaeläin, kalastettava kala tai kuvattava suurpeto. Merkittäviä elementtejä ovat myös eräyrittäjien tyypillisesti vahva oma osaaminen ja pitkä luontokokemus sekä Suomen imago eksoottisena, mutta samalla laadukkaana, luotettavana, puhtaana ja turvallisena maana.
Suomalainen eränkäynti ja luonto kannattaisi tutkimuksen mukaan tuotteistaa nykyistä korkeamman jalostusasteen tuotteiksi ja edistää samalla niiden vientiä ulkomaille. Erämatkailuun liittyviä kotimaisia ja kansainvälisiä markkinointi- ja yhteistyöverkostoja tulisi kehittää ja ala integroida luontevaksi osaksi muuta luontomatkailua. Toiminnan perusedellytyksiä ovat myös saaliin eli eläinkantojen kestävän käytön hallinta, huolenpito luontoympäristön eli vesistöjen ja metsien tilasta sekä muun muassa asianmukaiset majoitus- ja liikennepalvelut.
Uutta tietoa toimijoille suunnatuilla kyselyillä
Vuonna 2017 käynnistetyn tutkimushankkeen tavoitteena oli tuottaa ehdotuksia erätalouden liiketoiminnan kehittämiseksi niin, että alan tuleviin haasteisiin pystyttäisiin vastaamaan mahdollisimman tehokkaasti. Aiempien tutkimustulosten lisäksi tutkimukseen koottiin tietoa muun muassa alan yrittäjille suunnatulla kyselyllä, vapaa-ajankalastajille suunnatulla rahankäyttökyselyllä sekä tapaustutkimuksella, joka koski Tornionjoen alueen kalastusmatkailun aluetaloudellisia vaikutuksia.
Tutkimus toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa, ja hankkeen toteutuksesta ja raportoinnista vastasi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Hankkeen vastuuministeriönä oli maa- ja metsätalousministeriö.
Erätalouteen liittyvän yritystoiminnan nykytila ja kehittämisedellytykset -raportti
Policy Brief: Erätalouden kehittäminen Suomessa
Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi
Lisätietoja:
Tutkija Mari Pohja-Mykrä, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, p. 041 550 8442, [email protected]
Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 404, [email protected]
