Digitalisaation edellytyksiä vahvistettava maaseudulla

Edelläkävijyyttä digitalisaation hyödyntämisessä selittää toimijoiden innostus ja aktiivisuus digitaalisten palvelujen kehittämiseen, ei niinkään yritysten, kuntien tai paikallisyhteisöjen koko tai sijainti. Maaseudun asukkaat ovat valmiita ja halukkaita käyttämään sähköisiä palveluja. Heikko digiosaaminen tai muutosvastarinta ei ole vallitsevaa todellisuutta. Pääsääntöisesti aktiivisessa iässä olevan väestön osalta digitaalisuutta hyödynnetään kannettavien laitteiden avulla laajalti. Toisaalta se väestönosa, joka saattaisi hyötyä suhteellisesti eniten sähköistyvistä sote-palveluista, ei välttämättä omaa riittäviä valmiuksia, taitoja ja motivaatiota laitteiden tai palvelujen käyttöön.

Digitalisaatio tuo palvelut lähelle, vähentää kustannuksia ja sujuvoittaa prosesseja. Digitalisaatiolla voi olla suuri merkitys suomalaisella maaseudulla, missä niin yksityiset kuin julkiset palvelut muuttuvat nopeasti ja etäisyydet fyysisiin palvelupisteisiin kasvavat. Digitalisaation mahdollisuudet ja hyödyt on tuotava yhä selvemmin esiin, kansalaisdigitaidot saatava kuntoon sekä edelläkävijäyritykset ja -alueet vahvemmin näkyville. Toimivat tietoliikenneyhteydet sekä digineuvonta ja -ohjaus ehkäisevät digisyrjäytymistä. Maaseudun kehittämisen piirteenä on aina ollut vahva paikallistuntemus. Digitalisaatio voi tuoda paikalliset kehittämisen voimat vielä vahvemmin yhteen. Julkisen sektorin merkitys alustojen luojina ja data-aineistojen tarjoajana on keskeinen, yhdistykset ja järjestöt taas kanavoivat vapaaehtoistyötä, naapuriapua ja neuvontaa.

Huhti-joulukuussa 2016 toteutetun tutkimuksen pohjana olivat kirjallinen aineisto, tilasto- ja rekisteriaineisto ja asiantuntijahaastattelut. Uutta tietoa tuotettiin yrityksille, asukkaille, kuntapäättäjille ja virkamiehille sähköisten ja postitse lähettyjen kyselyjen kautta. Tutkimustuloksia keskustelutettiin ja asukkaiden näkemyksiä kerättiin digikahviloissa Kauhajoella, Kuhmossa ja Rääkkylässä sekä tulevaisuusverstaissa Turussa, Joensuussa ja Kiteellä. Kansainvälinen tarkastelu tehtiin Kanadan ja Skotlannin digitaalisuusstrategioihin.

Selvityksen ovat laatineet Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimus Spatia, Vaasan yliopisto ja Suomen ympäristökeskus. Työ on ollut osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa. Tutkimuksen ohjausryhmää johdettiin liikenne- ja viestintäministeriöstä.