Search

Geotalous muuttaa elinkeinopolitiikkaa Viimeisten vuosikymmenten aikana Suomen elinkeinopolitiikka on pitkälti pohjautunut markkinapuutteiden paikkaamiseen. Geopoliittiset jännitteet ja muiden maiden harjoittamat geotalouden toimet ovat tuoneet el...

Miten mitata kilpailukykyä ja miten se vaikuttaa tulevaan kasvuun? Kilpailukyvyn mittaaminen on mutkikas tehtävä Tarkastelimme tutkimushankkeessa ”Lyhyen aikavälin kilpailukyvyn eteenpäin katsova arviointi” eri mittareita lyhyen aikavälin kustannu...

Vuonna 2020 käynnistettäviksi valitut hankkeet Käynnistettävillä hankkeilla toteutetaan valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa . Hankkeet on ryhmitelty pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisille painopisteille: K...

2.6.2025 | Maailmantalous on siirtymässä uuteen geotalouden aikakauteen, jossa kansallisvaltioilla ja niiden muodostamilla blokeilla on yhä suurempi rooli, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta. Geotalouden aikana pyrkimys on vähentää riippuvuutta muista maista ja geotaloudelliset riskit tarjoavat perusteita valikoivalle teollisuuspolitiikalle. Lukuisat kansainvälisen kaupan riippuvuudet tekevät myös Suomen haavoittuvaksi mahdollisessa kriisitilanteessa.

1.12.2020 | Arvoketjut, kansainvälinen kauppa ja talouden haavoittuvuus Päättynyt Toteuttajat Etlatieto Oy Rahoitussumma 186 000 € Hankkeen perustiedot Kesto: 12/2020–10/2021 Kansainvälisen kaupan toimivuus on tärkeää erityisesti Suomen kaltaisille pienille a...

14.6.2024 | Tuore tutkimus ympäristötuotteista ja -palveluista esittää uutta arviointikehystä kansainvälisesti sovittavien listauksien luomiseksi. Tutkimuksen mukaan suomalaisilla yrityksillä on myös ympäristöalalla kansainvälistä kilpailuetua.

17.4.2026 | Policy Brief 2026:3 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2025 tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällö...

13.3.2023 | Pienelle Suomelle kansainvälinen kauppa on elintärkeää, ja suomalaisista kansainvälistä kauppaa harjoittavista yrityksistä noin 40 prosenttia kohtaa kansainvälisen kaupan esteitä. Maailmankauppa on murroksessa, mutta Kiina ja Yhdysvallat sanelevat kuitenkin pitkälti kansainvälisen kaupan pelisäännöt. Missä pöydässä Suomen ongelmat siis ratkotaan? Tullit estävät esineiden liikkumista, mutta millaisia poliittisia merkityksiä niillä on?

13.3.2023 | Suomalaisista yrityksistä peräti 41 prosenttia on viime vuosina kokenut kaupan esteitä kansainvälisessä toiminnassaan. Suurin osa tutkituista kaupan esteistä vuosina 2019‒2022 ilmeni EU:n ulkopuolisissa maissa, erityisesti Venäjällä, Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Yritykset ovat kuitenkin törmänneet esteisiin myös EU-alueella, ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) valtioneuvostolle tekemästä tutkimuksesta.

22.2.2022 | Kaupan esteet ja niiden vaikutukset Päättynyt Toteuttajat Etlatieto Rahoitussumma 124 000 € Hankkeen perustiedot Kesto: 2/2022–3/2023 Viimeisten viiden vuoden aikana mm. Brexit, koronakriisi ja kauppasodat ovat todennäköisesti vaikuttaneet suomala...

3.2.2022 | Geoekonomisen kilpailun uusi aikakausi on astumassa maailman näyttämölle. Yhdysvallat ja Kiina käyttävät maailmantalouden työkaluja omien strategisten tavoitteidensa edistämiseksi, minkä myötä Euroopan unioni on haasteen edessä.

27.11.2025 | 1 (72) Muistio 27.11.2025 Asia- ja asiakirjanumero VN/35217/2025 VN/35217/2025-VNK-3 Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi s-posti, internet Postadress Besöksadress Telefon Fax e-post, internet Postal Address Office Telephone Fax e-mail, internet...

27.11.2025 | 1 (72) Muistio 27.11.2025 Asia- ja asiakirjanumero VN/35217/2025 VN/35217/2025-VNK-3 Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi s-posti, internet Postadress Besöksadress Telefon Fax e-post, internet Postal Address Office Telephone Fax e-mail, internet...

5.11.2021 | Suomen talous heittelehtii enemmän kuin monissa muissa kehittyneissä maissa. Viimeisin iso kolahdus, koronakriisi, osui koko maailmaan, ja yhtäkkiä pulaa onkin ollut pienimmistä ja yksinkertaisimmistakin komponenteista, kuten vaikkapa muovirakeista - ja pullonkaula on valmis. Onko politiikkatoimista apua? Entä elääkö Suomi oikeasti viennistä? Suomen taloudesta ovat keskustelemassa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö sekä Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka.

4.11.2021 | Suomen suhdannevaihtelut ovat olleet keskimääräistä suurempia verrattuna Ruotsiin, Tanskaan ja useisiin muihin kehittyneisiin maihin. Koronakriisissä Suomen kohtaama ulkoinen shokki jäi kuitenkin monia muita maita pienemmäksi. Globaalien arvoketjujen kautta tulleet tuotantohäiriöt pudottivat puolisen prosenttia Suomen tuotannon arvosta vuonna 2020. Häiriöt arvoketjuissa ovat ajaneet suomalaisyrityksiäkin uudistamaan toimintaansa.

24.6.2024 | POLICY BRIEF 2024:16 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Julkaisun sisäl- löstä...

29.10.2020 | EU:n kaavailemat hiilitullit voivat hillitä hiilivuotoa, mutta osoittautuvat tarkemmassa tarkastelussa monella tapaa ongelmallisiksi. 29. lokakuuta julkaistun tutkimuksen mukaan EU:n ajama hiilitullihanke kohtaakin haasteita tulevina vuosina.

16.12.2019 | Vapaakauppasopimuksilla on tuoreen tutkimuksen mukaan ollut positiivisia vaikutuksia EU:ssa, mutta Suomessa suora vaikutus on jäänyt keskiarvoa alemmaksi. Suomen vienti on kyllä kasvanut merkittävästi moniin vapaakauppasopimusten piirissä oleviin maihin, mutta kasvua selittää pääosin yleinen, globalisaatiosta johtuva kaupan lisääntyminen. Vapaakauppasopimusten vaikutukset ovat kuitenkin olleet merkittäviä joillakin toimialoilla, kuten metsäteollisuudessa sekä kone- ja laitevalmistuksessa.

4.11.2021 | Jämfört med Sverige, Danmark och flera andra utvecklade länder har konjunktursvängningarna varit större än genomsnittet i Finland. Den externa chocken som Finland stod inför under coronakrisen var dock mindre än chocken i många andra länder. Produktionsstörningar som kommit via globala värdekedjor minskade värdet av Finlands produktion år 2020 med en halv procent. Störningarna i värdekedjorna har också drivit finländska företag att förnya sin verksamhet.

14.12.2020 | Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. ...