Ihmiskauppa osana järjestäytynyttä rikollisuutta: ilmenemismuodot, rahavirrat ja uhrien asema (JR-IHKA)

Hankkeen perustiedot

Kesto: 6/2026–3/2027

Järjestäytynyt rikollisuus (JR) on muuttanut muotoaan viimeisen vuosikymmenen aikana ja monet piirteet leviävät maasta toiseen. Järjestäytynyttä rikollisuutta luonnehtivat esimerkiksi yhä tiiviimpi kytkentä kansainväliseen rikollisuuteen, monialaisuus, uudet verkostomaiset muodot, toiminnan vahvistuminen virtuaaliympäristöissä, rikollisten palvelujen hyödyntäminen, salattujen viestintävälineiden käyttäminen ja tehokas rekrytointi toimintaan eri alustoilla. Samat piirteet koskevat monilta osin myös Suomessa toimivaa järjestäytynyttä rikollisuutta.

Järjestäytyneellä rikollisuudella tarkoitetaan rikoslain mukaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa ryhmää, joka yhteistuumin tekee vakavia rikoksia (RL 6 luku 5 §). Perinteinen kuva järjestäytyneestä rikollisuudesta on muuttunut jo pidemmän aikaa, mikä on vaikeuttanut sen määrittelyä ja tunnistamista. On välillä tulkinnanvaraista, minkälainen rikollisuus kuuluu järjestäytyneen rikollisuuden piiriin. Tekijä ei aina edes tiedä työskentelevänsä osana järjestäytynyttä rikollisuutta. Esimerkiksi EU:n kontekstissa puhutaankin yhä enemmän rikollisverkostoista tai korkean riskin rikollisverkostoista (High risk criminal networks HRCN). Niihin voidaan lukea muutakin järjestelmällisesti toteutettua vakavaa rikollisuutta kuin järjestäytyneiksi rikollisuudeksi poliisin tunnistamien organisaatioiden tekoja. Määritelmän selkeyttämiseksi EU valmistelee järjestäytyneen rikollisuuden määrittelyn uudistamista.

Ihmiskauppa (IHKA) on yksi maailman tuottoisimmista rikollisuuden muodoista, sillä uhreista voidaan saada jatkuvaa taloudellista hyötyä samalla, kun riskit ja kustannukset pysyvät alhaisina. Suomessa ihmiskauppa ilmenee erityisesti työperäisenä ja seksuaalisena hyväksikäyttönä, mutta yhä useammin tunnistetaan myös uusia muotoja, kuten hyväksikäyttö rikollisessa toiminnassa ja etuuspetoksissa. Ilmiölle keskeistä on sen punoutuminen muihin rikosmuotoihin kuten talous- ja huumausainerikollisuuteen, rahanpesuun sekä asiakirjaväärennöksiin, jotka ovat usein kytköksissä järjestäytyneisiin rikollisverkostoihin. Ihmiskaupassa tyypillistä on eri hyväksikäytön muotojen päällekkäisyys, jolloin henkilöä voidaan hyväksikäyttää usealla eri tavalla (esim. työperäisen hyväksikäytön uhri, joka joutuu osaksi etuus- tai luottopetoksia). Lisäksi ihmiskauppa on vahvasti sukupuolistunut ilmiö, jossa naiset ovat tyypillisesti seksuaalisen hyväksikäytön uhreja ja miehet työperäisen hyväksikäytön, vaikka kaikki sukupuolet voivat silti joutua erilaisen hyväksikäytön uhriksi. Koko Euroopan tasolla lähes kaksi kolmasosaa tunnistetuista ihmiskaupan uhreista oli naisia/tyttöjä vuonna 2024 (Eurostat 2026). Vuonna 2025 Suomessa ihmiskaupan uhriksi joutui 141 henkilöä, joista miehiä oli noin 61 % ja naisia noin 39 %, ja uhrit edustivat 31 kansalaisuutta (Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä 2026). 

Ihmiskauppa rakentuu uhrien haavoittuvan aseman ja turvattoman tilan hyödyntämiselle, kontrollille ja erilaisille riippuvuussuhteille. Uhrien rekrytointi, kontrollointi ja hyväksikäyttö voivat olla osa verkostomaista toimintaa, jossa toimijoiden roolit vaihtelevat rekrytoijista ja kuljettajista valvontaa suorittaviin henkilöihin sekä taloudellista hyötyä kerääviin tahoihin. Toiminta ulottuu yhä useammin myös digitaalisiin ympäristöihin, joissa työvoimaa ja uhreja rekrytoidaan, hyväksikäyttöä mainostetaan ja yhteydenpitoa uhrien kanssa ylläpidetään. Tekoälyn avulla rikolliset toimijat voivat lisäksi automatisoida rekrytointia sekä kasvattaa ja piilottaa toimintaansa. 

Kansainvälinen tutkimuskirjallisuus kattaa varsin paljon sekä järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvää tutkimusta että ihmiskauppaa koskevaa tutkimusta. Kansainvälisesti niiden yhteyksiä ei ole tutkittu vielä riittävästi ja Suomessakin vain osittain. Ihmiskaupan ja järjestäytyneen rikollisuuden välistä rajapintaa ei Suomessa ole analysoitu systemaattisesti kokonaisuutena.

Tämä hanke vastaa tiedontarpeeseen tuottamalla tiiviin, mutta monipuolisen analyysin siitä, mitä toimintatapoja rikollisverkostot käyttävät ihmiskaupan toteuttamisessa, mitä hyväksikäytön muotoja ja piirteitä on tunnistettavissa, ja miten viranomaiset voivat paremmin tunnistaa ja torjua rikollisuuden hybridimuotoja.

Rikollisuuden monimutkaistuessa ja kansainvälistyessä eri rikosilmiöiden rajapinnat ja leikkauskohtien tunnistaminen ja niihin puuttuminen on muodostunut yhä välttämättömämmäksi niin viranomaisten, muiden toimijoiden kuin tutkijoiden keskuudessa. Tämä hankesuunnitelma koskee järjestäytyneen rikollisuuden (JR) ja ihmiskaupan (IHKA) yhteyksiä. Nämä ilmiöt eivät aina liity toisiinsa mutta usein niillä on tiivis keskinäinen kytkös. Ihmiskaupan on havaittu olevan yksi järjestäytyneen rikollisuuden olennainen ja myös hyvin tuottoisa toiminta-alue, joka sisältää lukuisia eri ilmenemismuotoja.

JR-IHKA-hankkeessa tarkastellaan ihmiskauppaa osana järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa. Se kuvaa ilmiön nykytilaa, keskeisiä ilmenemismuotoja, rikollisten taloudellisia hyötyjä, rahanpesun mekanismeja, uhrien asemaa ja haavoittuvuuksia sekä kansainvälisiä parhaita käytäntöjä ilmiön torjunnassa. Tutkimus jakautuu seitsemään osa-alueeseen:

1. Kartoitetaan JR:n ja IHKA:n yhteyksien nykytilaa
2. Selvitetään JR:n osallisuutta IHKA:n ilmenemismuodoissa
3. Tarkastellaan JR:n rikoshyötyä, tulonlähteitä ja IHKA-tulojen ohjautumista
4. Analysoidaan IHKA:n ja rahanpesun yhteyksiä
5. Tutkitaan JR:n uhrien asemaa IHKA:n kannalta
6. Etsitään parhaita kansainvälisiä käytäntöjä JR:n torjuntaan IHKA:ssa
7. Esitetään suosituksia rikostorjuntaan ja rikoshyödyn käytön estämiseen

Ota yhteyttä:

Johtaja Natalia Ollus, Yhdistyneiden kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI), p. 050 513 5987, etunimi.sukunimi(at)om.fi