Miten mitata kilpailukykyä ja miten se vaikuttaa tulevaan kasvuun?

Kilpailukyvyn mittaaminen on mutkikas tehtävä

Tarkastelimme tutkimushankkeessa ”Lyhyen aikavälin kilpailukyvyn eteenpäin katsova arviointi” eri mittareita lyhyen aikavälin kustannuskilpailukyvylle, kilpailukyvyn merkitystä talouskasvulle sekä kilpailukyvyn kykyä ennustaa talouden menestystä. Tässä policy briefissä esittelemme tiiviisti keskeiset tulokset.

Kilpailukyky ei ole nollasummapeli

Kilpailukyky tuo mieleen maiden välisen talouskamppailun, jossa vain vahvimmat pärjäävät. Talousteoria lähtee kuitenkin suhteellisesta edusta, jossa kansainvälinen kauppa hyödyttää kaikkia osapuolia. Suhteellisen edun periaatteen mukaisesti maat erikoistuvat tuottamaan ja viemään niitä hyödykkeitä, joiden tuotannossa maa on suhteellisesti tehokkaimmillaan. Maalla on aina suhteellinen etu jossakin hyödykkeessä, ja siten sellaisia vientituotteita, joita sen kannattaa valmistaa.

Yksinkertaistaen kansainvälisen kaupankäynnin tarkoitus on hankkia maalle tuontihyödykkeinä ne tuotteet ja palvelut, joiden tuottamisessa sillä ei ole suhteellista etua, ja viennin merkitys on rahoittaa nämä. Kansainvälisessä kaupassa taloudet ovatkin vahvasti riippuvaisia toisistaan. Yksittäisen maan vientituotteiden kysyntä sekä tuontituotteiden tarjonta määräytyvät muissa maissa. Tämän vuoksi yksittäisen maan menestys voi hyödyttää kaikkia, jos esimerkiksi markkinat laajenevat ja hinnat laskevat. Laajemmin tarkasteltuna mm. teknologinen kehitys ja innovaatiot nostavat maailmantalouden kasvua, mikä hyödyttää kaikkia.

Kilpailukyky ei ole nollasummapeliä, jossa yhden maan taloudellinen menestys tulee muiden maiden kustannuksella.