Search

4.12.2023 | Vihreän siirtymän vaikutukset suomalaisten yritysten kilpailukykyyn, tuottavuuteen ja investointeihin ovat moniulotteiset. Jos siirtymää ajatellaan laajana rakenteellisena muutoksena, niin mullistaako se lopulta Suomen elinkeinoelämän? Minkälaisia epävarmuuksia vihreään siirtymään liittyy yrityksissä? Millaiset politiikkatoimet voivat mahdollistaa tarjolla olevan tuottavuusloikan?

3.11.2023 | Suomessa elää edelleen käsitys, että lisääntyvä englannin kielen käyttö yrityksissä, koulutuksessa ja esimerkiksi julkisissa palveluissa rapauttaa kansalliskieliämme. Mistä uhkapuhe kumpuaa ja kuinka sitä kannattaisi purkaa? Entä minkälainen merkitys englannin kielellä on julkisissa palveluissa? Yksi kielikeskustelun kuuma aihe on ollut myös korkeakoulujen lisääntynyt englanninkielinen opetus. Halutaanko korkeakouluissa vähentää englannin kielen käyttöä?

24.10.2023 | Suomen kunnissa on paljon korjausiässä olevia tai sen ylittäneitä rakennuksia ja samaan aikaan taloudelliset resurssit ovat rajalliset. Sisäilmaongelmista kärsitään eniten peruskouluissa ja lukioissa. Kuinka suurissa ongelmissa kunnat ja kaupungit ovat koulurakennustensa terveysturvallisuuden ja korjausvelkansa kanssa? Entä tietävätkö kunnat minkälaista rakennuskantaa heillä omistuksessaan ylipäänsä on?

Hyvä kysymys -podcast Hyvät päätökset perustuvat tutkittuun tietoon. Hyvä kysymys on podcast, joka tuo yhteen tiedon tuottajat ja hyödyntäjät, tutkijat ja päättäjät. Voit tilata ja kuunnella podcastia myös Spotifyssa ja iTunesissa, mistä se löytyy...

28.8.2023 | Tuoreen tutkimuksen mukaan Afganistanin rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatiossa tehtiin kiistatta myös virheitä. Operaatioiden tavoitteissa korostuivat usein enemmän länsimaiden toiveet kuin Afganistanin todellisuus. Kiinnostiko Suomea afganistanilaisten elämän parantaminen vai painoiko vaakakupissa myös hyvien suhteiden ylläpitäminen Yhdysvaltoihin ja länsiliittoumaan? Mitä kriisinhallintaoperaatioissa voisi tehdä jatkossa toisin?

2.3.2023 | Hyvä laki valmistellaan monia osapuolia kuunnellen, ajan kanssa ja hyvällä tiimityöllä – ainakin teoriassa. Lainvalmisteluprosessi on paperilla selkeä, mutta todellisuudessa sitä tuntuvat vaivaavan perinteiset resursoinnin ongelmat: liian vähän ihmisiä, liian paljon töitä, liian tiukka aikataulu – kuorrutettuna huonolla johtamisella. Ratkaisuja olisi kuitenkin jo olemassa, miksei niitä käytetä? E...

13.3.2023 | Pienelle Suomelle kansainvälinen kauppa on elintärkeää, ja suomalaisista kansainvälistä kauppaa harjoittavista yrityksistä noin 40 prosenttia kohtaa kansainvälisen kaupan esteitä. Maailmankauppa on murroksessa, mutta Kiina ja Yhdysvallat sanelevat kuitenkin pitkälti kansainvälisen kaupan pelisäännöt. Missä pöydässä Suomen ongelmat siis ratkotaan? Tullit estävät esineiden liikkumista, mutta millaisia poliittisia merkityksiä niillä on?

18.1.2023 | Suuri osa suomalaisista aikuisista on vähintään lievästi ylipainoisia ja noin neljännes selvästi lihavia. Se ei kuitenkaan tarkoita, että lihaville ihmisille täytyisi hokea näitä tilastoja aina kun tilanne sallii tai ottaa paino esille lääkärin vastaanotolla, oli käynnin syy mikä tahansa. Milloin painosta on tärkeää puhua ja miten se tehdään järkevästi? Toimittaja Matti Keräsen haastateltavana on Sydänliiton kehittämispäällikkö Terhi Koivumäki.

13.1.2023 | Tulevaisuuden sääennuste lupaa enemmän sateita ja kuumempia helteitä, mikä tarkoittaa sekä tukalaa asumista että lisääntyvää riskiä kosteusvaurioille. Ihmisten lisäksi muuttuvasta säästä kärsivät rakennukset. Miten kotejamme voi korjata kestämään muuttuvia olosuhteita? Koneellinen ilmanvaihto voi nostaa monilla karvat pystyyn – mutta miksi se olisi kuitenkin hyvä vaihtoehto? Toimittaja Matti Keräsen haastateltavana on Tampereen yliopiston dosentti Jukka Lahdensivu.

29.4.2022 | Venäjän suhde Pohjoismaihin on aaltoillut vuosien varrella. Suomi ei ole ainut naapurimaa, jolla on pitkä ja monimutkainen suhde Venäjään. Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan helmikuun lopulla, mikä muutti naapuruuden kemian hetkessä täysin.

23.8.2022 | Tekoäly on nykyaikana välttämättömyys. Kun eri organisaatiot automatisoivat päätöksentekoa, piilee tekoälyn käyttämisessä kuitenkin riskejä esimerkiksi, jos tekoälyä ohjaava algoritmi on luotu tekemään päätöksiä liian yksipuolisen datan perusteella. Pahimmillaan niin kutsutut tekoälyn vinoumat voivat johtaa yhteiskunnallisiin ongelmiin. Vinoumista ja niiden välttämisestä studiossa kertoo Demos Helsingin tutkimuskoordinaattori Atte Ojanen. Jakson juontaa Ville Perttula.

22.6.2022 | Kesäkuun alussa julkaistun Team Finland -arvioinnin mukaan vienninedistämispalveluista ovat hyötyneet erityisesti pk- ja midcap-yritykset lyhyellä aikavälilllä. Näiden kokoluokkien yritykset ovat saaneet vientinsä vetämään muita yrityksiä nopeammin. Arvioinnin mukaan vienninedistämispalveluilla ei ole kuitenkaan ollut liikevaihdon, arvonlisän ja tuottavuuden osalta tilastollisesti merkittäviä vaikutuksia.

30.5.2022 | Vihapuheesta on tullut yhteiskunnallinen ongelma, jolla on lukuisia vaikutuksia yksilöihin ja yhteiskuntaan. Miksi verkon foorumeilla ja sosiaalisessa mediassa tuotettava vihapuhe kohdistuu isolta osin naisiin ja millaisia motiiveja vihapuhujilla on? Aiheesta studiossa keskustelee Jyväskylän yliopiston tutkija ja dosentti Tuija Saresma. Toimittajana Ville Perttula.

28.1.2022 | Monipaikkaisuus on ilmiö, josta on puhuttu viime vuosina paljon, mutta monille se tarkoittanut etätöitä mökillä, sillä tutkimusta asiasta on ollut vähän. Mökki-etätyö on kuitenkin vain yksi osa-alue vivahteikkaasta ilmiöstä, joka kohtelee Suomea hyvin epätasaisesti. Kaupunkien vaikutusalueet laajenevat, jotkut alueet hyötyvät ja jotkut taas eivät. Miten palvelut pitäisi järjestää, ja onko esimerkiksi kaksoiskuntalaisuus järkevä idea?

5.11.2021 | Suomen talous heittelehtii enemmän kuin monissa muissa kehittyneissä maissa. Viimeisin iso kolahdus, koronakriisi, osui koko maailmaan, ja yhtäkkiä pulaa onkin ollut pienimmistä ja yksinkertaisimmistakin komponenteista, kuten vaikkapa muovirakeista - ja pullonkaula on valmis. Onko politiikkatoimista apua? Entä elääkö Suomi oikeasti viennistä? Suomen taloudesta ovat keskustelemassa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö sekä Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka.

22.3.2021 | Netin keskustelukulttuuri on usein hyvin kaukana salonkikelpoisesta. Väkivaltaa oikeuttavan ja ihmisryhmiä demonisoivan materiaalin määrä verkossa on kasvanut huomattavasti 2010-luvun aikana. RKP:n kansanedustaja Anders Adlercreutz ja terrorismin tutkija, yliopistonlehtori Leena Malkki pohtivat nettikirjoittelun sävyjä ja seurauksia. Mitä kommenttikentät kertovat suuremmista ideologioista? Kuinka paljon väkivaltaa oikeuttavalle puheelle pitää antaa tilaa ja miksi?

29.10.2019 | Kaksi kolmesta päättäjästä arvioi julkisessa keskustelussa esiintyvän vihapuheen lisääntyneen viime vuosina. Tulos käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta. Mutta mikä on vihapuheen valta meihin? Mikä on sen yhteiskunnallinen merkitys? Entä miten vihapuhetta voi ehkäistä? Hyvä kysymys -podcastin jaksossa on vieraana vihapuhetta esiin nostanut kansanedustaja Veronika Honkasalo (vas.) sekä Jyväskylän yliopiston tutkija Heidi Kosonen.

16.1.2020 | Millaisia mahdollisuuksia Suomella on pärjätä uudessa avaruustoiminnassa? Voiko Suomesta tulla menestyvä avaruusvaltio, ellei oikea avaruuden pieni suurvalta? Hyvä kysymys -podcast-jaksossa aiheesta keskustelevat kansanedustaja Jukka Kopra (kok.) sekä avaruustutkimuksen yksikön päällikkö Ari-Matti Harri Ilmatieteen laitoksesta.

8.11.2018 | Jos Suomeen iskee kriisi, miten pärjää suomalainen? Uudet globaalit turvallisuushaasteet vaativat myös yksilöltä kriisinsietokykyä. Suomalaiset pitävät itseään sisukkaina, mutta millaista on suomalainen resilienssi? Miten suomalaisten resilienssiä eli joustavaa kriisinkestokykyä voidaan yhteiskunnallisin keinoin parantaa?

18.3.2019 | Nuorisorikollisuutta yritetään ehkäistä ja korjata monin keinoin. Tutkimustieto toimenpiteiden vaikuttavuudesta on kuitenkin vähäistä. Mitkä keinot torjuvat nuorisorikollisuutta kustannustehokkaimmin? Aiheesta podcast-jaksossa keskustelevat kansanedustaja Veera Ruoho sekä Nuorisotutkimusseuran tutkimuspäällikkö Lotta Haikkola.