Hyvä kysymys -podcast
Kestääkö suomalainen kriisejä?

Jos Suomeen iskee kriisi, miten pärjää suomalainen? Uudet globaalit turvallisuushaasteet vaativat myös yksilöltä kriisinsietokykyä. Suomalaiset pitävät itseään sisukkaina, mutta millaista on suomalainen resilienssi? Miten suomalaisten resilienssiä eli joustavaa kriisinkestokykyä voidaan yhteiskunnallisin keinoin parantaa?

Kriisin uhatessa yhteiskunnan ja kansalaisten kriisinsietokyky on koetuksella. Monimutkaisessa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa uhkiin varautumiseksi ja niistä selviytymiseksi on tärkeää kehittää kykyä mukautua uusiin tilanteisiin.

Hyvä kysymys-podcastin jaksossa käsitellään suomalaisten kriisinsietokykyä. Vieraina jaksossa ovat tutkija, poliisin Karhu-valmiusyksikössä työskennellyt Harri Gustafsberg sekä sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Merja Rapeli. Keskustelun vetää erityisasiantuntija Risto Alatarvas valtioneuvoston kansliasta.

Resilienssistä on tullut viime vuosina muotikäsite, joka tarkoittaa käytännössä toimintakykyisyyden säilyttämistä hankalassa tilanteessa sekä mukautumiskykyä kriisin jälkeen. Kriiseistä selviäminen edellyttää resilienssiä paitsi yhteiskunnan instituutioilta myös meiltä kansalaisilta yhteiskunnan osana.

Yleinen luottamus, yhteisöllisyys sekä toimivat yhteiskunnan turvaverkot ja palvelut ovat avainasemassa. Suomessa on perinteisesti luotettu viranomaisiin, mistä Rapelin ja Gustafsbergin mukaan on jatkossakin huolehdittava.

– Suomen vahvuus on, että viranomaiset toimivat yhteistyössä elinkeinoelämän ja järjestöjen kanssa. Tämä on tärkeää kokonaisturvallisuuden kannalta, korostaa Gustafsberg.

Yhteiskunta on muuttunut aiempaa monimutkaisemmaksi. Merja Rapeli kantaa huolta erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten selviämisestä kriisitilanteissa.

– Nuoret uivat nykyisessä informaatioyhteiskunnassa kuin kalat vedessä. Viranomaisten tulee huolehtia myös vanhusten toimintakyvyn tukemisesta. Sosiaalityön varautumisella on tärkeä rooli, sillä kaikilla ei ole lähipiiriä auttamassa kriisitilanteissa.

Mukautumiskykyä voi kehittää arjessa

Käynnissä olevassa tutkimuksessa tarkastellaan yksilön mukautumiskykyä osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja selvitetään, miten kriisinkestokykyä voidaan yhteiskunnallisin keinoin parantaa ja arvioida.

Merja Rapelin ja Harri Gustafsbergin mielestä jokaisen on hyvä oppia kykyä mukautua vaihtuviin tilanteisiin.

– Esimerkiksi Japanissa omatoiminen varautuminen sisältyy koulujen opetusohjelmiin. Toivoisin että meilläkin päiväkodeissa ja kouluissa puhuttaisiin näistä asioista enemmän, toki ilman pelottelua, sanoo Rapeli.

– Mukautumiskykyä voi pohtia myös oman työhyvinvoinnin näkökulmasta. Kiireen ja paineiden alla työskentelevän kannattaa kiinnittää huomiota myös lepoon, sillä kuormittavasta tilanteesta palautuminen on olennainen osa yksilön resilienssiä, korostaa Gustafsberg.

Hyvät päätökset perustuvat tutkittuun tietoon. Hyvä kysymys on podcast, joka tuo yhteen tiedon tuottajat ja hyödyntäjät, tutkijat ja päättäjät.

Podcastin uudet jaksot sekä aiheita taustoittavat artikkelit löydät osoitteesta www.tietokayttoon.fi. Voit tilata ja kuunnella podcastia myös Spotifyssa ja iTunesissa, mistä se löytyy mm. hakusanoilla ”hyvä kysymys”.

Twitteristä meidät löytää hashtagilla #tietokäyttöön.

Tervetuloa tilaamaan podcast, kommentoimaan, kysymään ja keskustelemaan!