Sök

29.4.2022 | I en ny studie som publicerats i samarbete mellan Utrikespolitiska institutet, Alexanderinstitutet och Försvarshögskolan analyseras de principer som ligger bakom Rysslands utrikes- och säkerhetspolitik i Nordeuropa och ryska utrikesministeriets strategiska kommunikation gentemot de nordiska länderna från början av 2010-talet fram till 2021.

Venäjän turvallisuuspolitiikka – tutkimus Suomessa ja kehitystrendit Venäjällä Kaksiosaisen hankkeen ensimmäisessä osassa on arvioitu vuosina 2011- 2015 Suomessa tehtyä Venäjän turvallisuuspolitiikkaa koskevaa vertaisarvioitua tutkimusta. Toinen o...

29.1.2026 | Ulkopoliittisen instituutin yhdessä Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston kanssa toteuttama tutkimus tarkastelee Venäjän 2000-luvulla Suomeen kohdistaman laaja-alaisen vaikuttamisen muotoja sekä niiden vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan ja päätöksentekoon.

30.1.2024 | Suomella on useita mahdollisia tapoja osallistua Naton ydinasepelotepolitiikkaan. Näin todetaan 30. tammikuuta julkaistussa tutkimusraportissa. Tutkimuksen mukaan Naton jäsenet osallistuvat liittokunnan ydinasepolitiikkaan vaihtelevin panostuksin, mikä antaa Suomellekin valinnan mahdollisuuksia.

28.8.2023 | Tuoreen tutkimuksen mukaan Afganistanin rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatiossa tehtiin kiistatta myös virheitä. Operaatioiden tavoitteissa korostuivat usein enemmän länsimaiden toiveet kuin Afganistanin todellisuus. Kiinnostiko Suomea afganistanilaisten elämän parantaminen vai painoiko vaakakupissa myös hyvien suhteiden ylläpitäminen Yhdysvaltoihin ja länsiliittoumaan? Mitä kriisinhallintaoperaatioissa voisi tehdä jatkossa toisin?

28.8.2023 | Afganistan-operaatiot vuosina 2002–2021 ovat olleet Suomen vaativimpia kriisinhallintatehtäviä. Tuore tutkimus tarkastelee Suomen Afganistanin-kriisinhallintatoimien vaikuttavuutta eri näkökulmista ja esittää kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan vaikuttavuuden arvioinnin kehittämistä koskevia suosituksia.

16.6.2023 | "Liittokunnan ydinasesuorituskykyjen tarkoituksena on rauhan säilyttäminen, ehkäistä Naton painostamista ja estää aggressiota. Nato pitää äärimmäisen epätodennäköisenä, että se joutuisi käyttämään ydinaseita. Pelotteen uskottavuus edellyttää kuitenkin osoitettua kykyä ja valmiutta käyttää ydinaseita. Tätä varten Nato harjoittelee ydinaseiden käyttöä ja viestii aikeistaan mahdollisille vastustajille”, kertoo tutkimuksen kirjoittaja Jyri Lavikainen.

1.11.2022 | Osallistuminen sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Strategisissa linjauksissa todetaan, että osallistumisen tulisi olla sellaista, jolla voidaan saavuttaa vaikuttavuutta Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin tavoitteisiin nähden. Sitä, toteutuuko vaikuttavuustavoite, ei ole kuitenkaan juuri mitattu tai seurattu.

28.2.2023 | 28. helmikuuta julkaistun tutkimuksen mukaan suurvaltojen välinen kiristyvä kilpailu vaikeuttaa globaaleihin haasteisiin vastaamista monenkeskisen yhteistyön avulla. Suomi voi vastata murrokseen pyrkimällä vahvistamaan EU:n ulkopoliittista toimijuutta, ja panostamalla yhteistyön epävirallisiin muotoihin ja kumppanuuksiin globaalin etelän toimijoiden kanssa.

27.2.2023 | Afganistaniin rakennettiin keskushallintoa ja toimintakykyistä turvallisuussektoria kahden vuosikymmenen ajan. Maa on kuitenkin jälleen Talebanin tiukassa otteessa, mittavista kansainvälisistä ponnistuksista huolimatta. Hämmennystä herättää, miten Taleban pääsi vallankahvaan niin nopeasti. 27. helmikuuta julkaistussa Policy Brief -katsauksessa haetaan kysymykseen vastauksia systeemisen analyysin avulla. Lisäksi esitetään suosituksia kriisinhallinnan vaikuttavuuden parantamiseksi.

29.4.2022 | Venäjän suhde Pohjoismaihin on aaltoillut vuosien varrella. Suomi ei ole ainut naapurimaa, jolla on pitkä ja monimutkainen suhde Venäjään. Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan helmikuun lopulla, mikä muutti naapuruuden kemian hetkessä täysin.

29.4.2022 | Ulkopoliittisen instituutin, Aleksanteri-instituutin ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhteistyössä julkaisemassa uudessa tutkimuksessa tarkastellaan Venäjän Pohjois-Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikan taustalla olevia periaatteita ja Venäjän ulkoministeriön strategista viestintää Pohjoismaihin 2010-luvun alusta vuoteen 2021.

3.2.2022 | Geoekonomisen kilpailun uusi aikakausi on astumassa maailman näyttämölle. Yhdysvallat ja Kiina käyttävät maailmantalouden työkaluja omien strategisten tavoitteidensa edistämiseksi, minkä myötä Euroopan unioni on haasteen edessä.

31.8.2021 | Ilmastonmuutos uhkaa yhteiskuntamme vakautta ja turvallisuutta monin tavoin. 31. elokuuta julkaistun selvityksen mukaan Suomella on hyvät edellytykset varautua ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutuksiin, mutta käytännön toteutusta on vielä tehostettava huomattavasti. Yhteistyön, osaamisen ja ennakoinnin kehittäminen on tässä avainasemassa.

6.5.2020 | Pohjois-Eurooppa Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Päättynyt Toteuttajat Ulkopoliittinen instituutti, Helsingin yliopisto/Aleksanteri-instituutti, Maanpuolustuskorkeakoulu, Pietarin valtionyliopisto (alihankkija) Rahoitussumma 199 946 € Ha...

11.5.2020 | Ilmastonmuutos ja Suomen turvallisuus Päättynyt Toteuttajat Ulkopoliittinen instituutti, Ilmatieteen laitos, Tyrsky-Konsultointi, Security Analysis Oy Rahoitussumma 149 986 € Hankkeen perustiedot Kesto: 5/2020–8/2021 Ilmastonmuutos uhkaa yhteiskun...

3.9.2019 | Ydinaseet ovat tehneet paluun maailmanpolitiikan keskiöön, todetaan tuoreessa Ulkopoliittisen instituutin raportissa. Ydinasepelotteen merkityksen korostuminen on kytköksissä kiristyneeseen suurvaltakamppailuun, alueellisiin turvallisuusjännitteisiin sekä teknologiseen kehitykseen. Kyse ei kuitenkaan ole paluusta kylmän sodan kaltaiseen vastakkainasetteluun Yhdysvaltain ja Venäjän välillä, koska ydinasepolitiikkaan liittyvä toimintaympäristö on moninapaisempi kuin ennen.

12.2.2019 | Kiina on viime vuosikymmenen aikana osoittanut olevansa sitoutunut arktiseen alueeseen ja ymmärtävänsä sitä koskevia kysymyksiä. Jotkut toimijat ja asiantuntijat ovat huolestuneet Kiinan tavoitteista ja toimista alueella, kun taas monet muut suhtautuvat toiveikkaasti kiinalaisten instituutioiden, investoijien ja yritysten kykyyn tukea alueellista kehitystä ja tutkimusta. Valtioneuvoston teettämä selvi...

7.3.2019 | Maailmanjärjestyksen käynnissä oleva muutos on moniulotteinen, ja sen vaikutukset heijastuvat kansainvälispoliittisen epävakauden lisääntymisenä, globaalin yhteistyöjärjestelmän ja sääntökehikon heikentymisenä sekä suurvaltapoliittisen valtajärjestelmän muutoksina. Kansainvälisen järjestyksen kehitystrendejä ovat alueellistuminen sekä valtajärjestelmän moninapaistuminen ja toimijarakenteen hajautuminen.

11.12.2018 | Turvallisuuspolitiikkaan liittyvät kysymykset ovat aiempaa tärkeämpiä EU:n kansalaisille toteaa tänään julkaistu Ulkopoliittisen instituutin tutkimus. Tiistaina 11. joulukuuta julkaistu raportti tutkii kansalaisten näkemyksiä EU:sta turvallisuusyhteisönä.