Tutkimus: Monenkeskisen yhteistyön joustavat muodot ja kumppanuudet globaalissa etelässä aiempaa tärkeämpiä Suomelle ja EU:lle

28. helmikuuta julkaistun tutkimuksen mukaan suurvaltojen välinen kiristyvä kilpailu vaikeuttaa globaaleihin haasteisiin vastaamista monenkeskisen yhteistyön avulla. Suomi voi vastata murrokseen pyrkimällä vahvistamaan EU:n ulkopoliittista toimijuutta, ja panostamalla yhteistyön epävirallisiin muotoihin ja kumppanuuksiin globaalin etelän toimijoiden kanssa.

Ulkopoliittisen instituutin (UPI) julkaisemassa uudessa tutkimuksessa tarkastellaan kiristyvän strategisen kilpailun vaikutuksia monenkeskiselle yhteistyölle. Multilateralismin kriisit ja alati kiperämmät globaalit ongelmat haastavat monenkeskisyyden normeja ja periaatteita sekä vaikeuttavat käytännön toimintaa ja päämäärien saavuttamista. Tutkimuksen mukaan viralliset monenkeskiset järjestöt ovat edelleen relevantteja, mutta käytännössä suurvallat suosivat yhä useammin vaihtoehtoisia yhteistyön kanavia ja monenkeskisen yhteistyön epävirallisia ja joustavia muotoja.

”Toimijat hyödyntävät YK-järjestelmää, mutta myös erikokoisia ja asialistaltaan rajatumpia instituutioita – kuten G-ryhmiä – sekä tapauskohtaisesti räätälöidympiä yhteistyön rakenteita toiminnassaan”, toteaa Katja Creutz.

Tutkimus korostaa myös globaalin etelän kasvanutta merkitystä monenkeskisessä yhteistyössä, mukaan lukien sen epäviralliset muodot. G20-ryhmän puheenjohtajuus on siirtynyt Indonesialta Intialle, jonka jälkeen vuorossa ovat Brasilia ja Etelä-Afrikka.

”G20-ryhmän toimintaan liittyy kasvavia odotuksia globaalissa etelässä. Myös BRICS-ryhmä on kokoontunut säännöllisesti korkeimmalla poliittisella tasolla ja vakiinnuttanut asemaansa, samaan aikaan kuin G7-ryhmän asema johtavien läntisten valtojen yhteistyöfoorumina on korostunut”, toteaa Juha Jokela.

Tutkimuksen mukaan EU:n vahvistaminen ja sen yhtenäisyyden tukeminen ovat Suomelle tärkeitä tavoitteita, koska unioni on Suomen keskeisin vaikutuskanava monenkeskisessä yhteistyössä. Lisäksi Suomen on hyvä panostaa osaamiseen ja asiantuntijuuteen liittyen epävirallisiin yhteistyömuotoihin sekä kumppanuuksiin globaalin etelän toimijoiden kanssa. 

Tutkimusraportti päätyy johtopäätöksiinsä tutkimalla keskeisten toimijoiden näkemyksiä monenkeskisestä yhteistyöstä. Monenkeskisyyttä tarkastellaan Euroopan unionin, Yhdysvaltain, Kiinan ja Venäjän asemoitumisen kautta. Lisäksi raportti analysoi monenkeskisen yhteistyön roolia Covid-19-pandemian hallinnassa.

Tutkimusta suunniteltaessa joulukuussa 2021, ei osattu ennakoida, että hankkeen käynnistämisen aikaan helmikuussa 2022 strateginen kilpailu muuttuisi geopoliittiseksi kamppailuksi ja veriseksi sodaksi Euroopassa.

”Venäjän hyökkäyssodan moninaiset vaikutukset lisäsivät tutkimuksen vaikeuskerrointa, mutta korostivat myös hankkeen taustalla olevaa tietotarvetta”, sanoo Juha Jokela.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja: Juha Jokela, Euroopan unioni ja strateginen kilpailu -tutkimusohjelman johtaja, Ulkopoliittinen instituutti, p. 09 432 7730, [email protected] ja Katja Creutz, Globaali turvallisuus ja hallinta -tutkimusohjelman johtaja, p. 09 432 7781, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.