Haku

Venäjän turvallisuuspolitiikka – tutkimus Suomessa ja kehitystrendit Venäjällä Kaksiosaisen hankkeen ensimmäisessä osassa on arvioitu vuosina 2011- 2015 Suomessa tehtyä Venäjän turvallisuuspolitiikkaa koskevaa vertaisarvioitua tutkimusta. Toinen o...

29.1.2026 | Ulkopoliittisen instituutin yhdessä Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston kanssa toteuttama tutkimus tarkastelee Venäjän 2000-luvulla Suomeen kohdistaman laaja-alaisen vaikuttamisen muotoja sekä niiden vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan ja päätöksentekoon.

29.1.2026 | I en undersökning som Utrikespolitiska institutet utfört tillsammans med Helsingfors universitet och Tammerfors universitet granskas de omfattande formerna för Rysslands påverkan på Finland under 2000-talet och hur de påverkat det finländska samhället och finländskt beslutsfattande.

29.1.2026 | A study carried out by the Finnish Institute of International Affairs together with the University of Helsinki and the Tampere University examined Russia’s full-spectrum influence activities directed at Finland since the 2000s and their effects on Finnish society and decision-making.

6.5.2020 | Pohjois-Eurooppa Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Päättynyt Toteuttajat Ulkopoliittinen instituutti, Helsingin yliopisto/Aleksanteri-instituutti, Maanpuolustuskorkeakoulu, Pietarin valtionyliopisto (alihankkija) Rahoitussumma 199 946 € Ha...

19.6.2024 | A recent study conducted by the Finnish Institute of International Affairs and Tampere University examines the pivotal role of nuclear deterrence within NATO. The report provides an overview of the structure and trends of the international nuclear order, the basics of NATO's nuclear deterrence and its implementation, and decision-making related to the alliance's nuclear weapons policy. This thoroug...

16.6.2023 | ”Syftet med Natos kärnvapenkapacitet är att bevara fred, förebygga påtryckningar på alliansen och förhindra aggression. Enligt Nato är det ytterst osannolikt att alliansen skulle bli tvungen att använda kärnvapen. För att avskräckningen ska vara trovärdig krävs dock visad förmåga och beredskap att använda kärnvapen. Därför övar Nato för kärnvapenanvändning och gör potentiella motståndare medvetna om sina avsikter”, berättar författaren till studien Jyri Lavikainen.

30.1.2024 | Suomella on useita mahdollisia tapoja osallistua Naton ydinasepelotepolitiikkaan. Näin todetaan 30. tammikuuta julkaistussa tutkimusraportissa. Tutkimuksen mukaan Naton jäsenet osallistuvat liittokunnan ydinasepolitiikkaan vaihtelevin panostuksin, mikä antaa Suomellekin valinnan mahdollisuuksia.

30.1.2024 | Det finns flera möjliga sätt för Finland att delta i Natos politik om kärnvapenavskräckning. Detta konstateras i en undersökningsrapport som publicerades den 30 januari. Enligt undersökningen deltar Natomedlemmarna i alliansens kärnvapenpolitik med varierande insatser vilket också ger Finland valmöjligheter.

16.6.2023 | "Liittokunnan ydinasesuorituskykyjen tarkoituksena on rauhan säilyttäminen, ehkäistä Naton painostamista ja estää aggressiota. Nato pitää äärimmäisen epätodennäköisenä, että se joutuisi käyttämään ydinaseita. Pelotteen uskottavuus edellyttää kuitenkin osoitettua kykyä ja valmiutta käyttää ydinaseita. Tätä varten Nato harjoittelee ydinaseiden käyttöä ja viestii aikeistaan mahdollisille vastustajille”, kertoo tutkimuksen kirjoittaja Jyri Lavikainen.

28.8.2023 | Afganistan-operaatiot vuosina 2002–2021 ovat olleet Suomen vaativimpia kriisinhallintatehtäviä. Tuore tutkimus tarkastelee Suomen Afganistanin-kriisinhallintatoimien vaikuttavuutta eri näkökulmista ja esittää kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan vaikuttavuuden arvioinnin kehittämistä koskevia suosituksia.

28.8.2023 | Tuoreen tutkimuksen mukaan Afganistanin rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatiossa tehtiin kiistatta myös virheitä. Operaatioiden tavoitteissa korostuivat usein enemmän länsimaiden toiveet kuin Afganistanin todellisuus. Kiinnostiko Suomea afganistanilaisten elämän parantaminen vai painoiko vaakakupissa myös hyvien suhteiden ylläpitäminen Yhdysvaltoihin ja länsiliittoumaan? Mitä kriisinhallintaoperaatioissa voisi tehdä jatkossa toisin?

1.11.2022 | Osallistuminen sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Strategisissa linjauksissa todetaan, että osallistumisen tulisi olla sellaista, jolla voidaan saavuttaa vaikuttavuutta Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin tavoitteisiin nähden. Sitä, toteutuuko vaikuttavuustavoite, ei ole kuitenkaan juuri mitattu tai seurattu.

28.8.2023 | The operations carried out in Afghanistan between 2002 and 2021 were some of Finland's most demanding crisis management tasks. A new study examines the effectiveness of Finland’s crisis management operations in Afghanistan from various perspectives and presents recommendations on assessing the impact of comprehensive crisis management.

28.8.2023 | Insatserna i Afghanistan 2002–2021 räknas till Finlands mest krävande krishanteringsuppdrag. Den senaste forskningen granskar hur effektiva Finlands krishanteringsåtgärder i Afghanistan var ur olika synpunkter och lägger fram rekommendationer om hur en övergripande bedömning av krishanteringens effektivitet ska utvecklas.

29.4.2022 | I en ny studie som publicerats i samarbete mellan Utrikespolitiska institutet, Alexanderinstitutet och Försvarshögskolan analyseras de principer som ligger bakom Rysslands utrikes- och säkerhetspolitik i Nordeuropa och ryska utrikesministeriets strategiska kommunikation gentemot de nordiska länderna från början av 2010-talet fram till 2021.

29.4.2022 | Ulkopoliittisen instituutin, Aleksanteri-instituutin ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhteistyössä julkaisemassa uudessa tutkimuksessa tarkastellaan Venäjän Pohjois-Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikan taustalla olevia periaatteita ja Venäjän ulkoministeriön strategista viestintää Pohjoismaihin 2010-luvun alusta vuoteen 2021.

27.2.2023 | Arbetet med att bygga upp en centralförvaltning och en handlingskraftig säkerhetssektor i Afghanistan pågick i två årtionden. Trots omfattande internationella ansträngningar lever landet under talibanstyret igen. Det förvånande är hur talibanrörelsen kunde komma till makten så snabbt. I en Policy Brief-översikt som publicerades den 27 februari söker man svar på frågan med hjälp av en systematisk analys.

29.4.2022 | A new study published by the Finnish Institute of International Affairs, the Aleksanteri Institute and the National Defence University explores the principles underpinning Russia’s Northern European foreign and security policies and the strategic communications undertaken by the Russian Ministry of Foreign Affairs from the early 2010s until 2021.

27.2.2023 | Afganistaniin rakennettiin keskushallintoa ja toimintakykyistä turvallisuussektoria kahden vuosikymmenen ajan. Maa on kuitenkin jälleen Talebanin tiukassa otteessa, mittavista kansainvälisistä ponnistuksista huolimatta. Hämmennystä herättää, miten Taleban pääsi vallankahvaan niin nopeasti. 27. helmikuuta julkaistussa Policy Brief -katsauksessa haetaan kysymykseen vastauksia systeemisen analyysin avulla. Lisäksi esitetään suosituksia kriisinhallinnan vaikuttavuuden parantamiseksi.