Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Maakunnan ohjausmallit ovat keskeisessä asemassa maakunta- ja sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamisessa

Maakunnan ohjausmallin yksityiskohdat ratkaisevat, miten hyvin malli toimii, ja miten hyvin järjestäjä kokee voivansa ohjata tuotantoa.

Maakunta- ja sote-uudistuksen myötä palveluiden järjestäminen ja tuottaminen eriytetään. Tämä edellyttää uudenlaista toimintatapaa sekä järjestäjiltä eli maakunnilta että palvelujen tuottajilta. Yksi uudistuksen onnistumisen tärkeimmistä edellytyksistä on, että maakunnat oppivat ohjaamaan palvelutuotantoa tehokkaasti ja vaikuttavasti.

Maakunnan ohjausmallien rakentamista ja palveluketjujen muodostamista sote-palveluissa ja kasvupalveluissa on tarkasteltu kahdessa tutkimushankkeessa. MOHJU-hankkeessa selvitettiin, miten ohjausmalli tulisi rakentaa, jotta järjestäjä kykenisi mahdollisimman hyvin ohjaamaan tuotantoa kohti omia tavoitteitaan. SOMAYRTTI-hankkeessa puolestaan selvitettiin, miten monituottajamallissa voidaan rakentaa sujuvat palveluketjut asiakkaille, ja millaisia rakenteita ja yhteistyömalleja se edellyttää.

Tarvitaan uudenlainen ohjausmalli

Palvelutuotannon erilaisista ohjausmalleista on paljon kokemuksia sekä kotimaasta että ulkomailta: kuntayhtymien budjetti- ja sopimusohjaus, sisäisten tilaaja-tuottajamallien sopimusohjaus sekä ostopaleluiden ja valinnanvapauspalveluiden sopimus- ja markkinaohjaus. Mikään malleista ei kuitenkaan itsessään ratkaise palvelutuotannon ohjauksen haasteita, vaan mallin yksityiskohdat ratkaisevat, miten hyvin malli toimii, ja miten hyvin järjestäjä kokee voivansa ohjata tuotantoa.

Maakunnan ohjauksen vipuvarret ovat raha, valta, tieto ja pehmeät ohjauskeinot. Tieto on ohjauksen keskiössä monella tavalla: tietoa tarvitaan ohjauksen jatkuvaan kehittämiseen, vertailukelpoinen tieto eri tuottajilta ja muista maakunnista liittyen esimerkiksi kustannuskehitykseen, palveluiden saatavuuteen ja vaikuttavuuteen parantaa järjestäjän neuvotteluvoimaa ja pelkkä tiedon julkistaminen vaikuttaa niin asiakkaiden valintaan kuin tuottajan henkilöstön toimintaan.

Mitä paremmin järjestäjän ja tuottajan tavoitteet ovat linjassa ja mitä parempaa tietoa järjestäjällä on käytettävissään, sitä paremmin järjestäjä pystyy ohjaamaan tuotantoa. Myös se, miten hyvin osapuolet luottavat toisiinsa, vaikuttaa ohjauksen onnistumiseen merkittävästi. Tämän vuoksi uudet ohjausmallit tulisi pyrkiä rakentamaan kumppanuuden ja yhteisten tavoitteiden ympärille. Yhteisteisten tavoitteiden määrittäminen ei ole helppoa, mutta esimerkiksi kustannusvaikuttavuuden paraneminen ja siihen sidottu tuottajan palkitseminen hyödyttää molempia osapuolia.

Palveluketjujen toimivuus edellyttää yhteistyötä eri tasoilla

Etenkin paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden näkökulmasta maakunta- ja sote- uudistuksessa korostuvat saumattoman yhteistyön ja palveluketjujen varmistaminen valtion, maakunnan ja kunnan sekä yksityisten toimijoiden välillä. Tiedon integraatio tulee olemaan palveluiden integraation onnistumisen keskeisin perusedellytys. Tämän lisäksi tarvitaan toimintamalleja, jotka saattavat yhteistyöhön ammattilaiset eri organisaatioista yksittäisten asiakkaiden palvelemiseksi.

Hyviä esimerkkejä organisaatiorajat ylittävistä tiimimalleista on jo olemassa, ja näitä kannattaa hyödyntää myös jatkossa. Asiakkaille, joiden palvelukokonaisuus on monimutkainen ja jotka tarvitsevat tukea palveluiden koordinoinnissa tulisi olla tarjolla vastuutyöntekijä. Jotta nämä asiakastason toimintamallit saadaan maakunnassa käyttöön, tulee järjestäjän ohjauksen kautta joko edellyttää tai kannustaa tuottajia yhteistyöhön ja mahdollistaa vastuutyöntekijöiden toiminta.

Investointien ja palveluverkon ohjausta tarvitaan

Uudistus myös muuttaa sote-palveluiden käytössä olevien kiinteistöjen hallinnan ja luo uusia ICT-investointitarpeita maakunnille. ICT-investointitarpeet eroavat maakuntien välillä merkittävästi, sillä maakunnat ovat eri vaiheessa integraatiossa: joissain maakunnissa on ollut käytössä yhteiset järjestelmät jo pitkään, toisissa puolestaan mitään yhtenäistämistä ei ole vielä tehty. Samaan aikaan sairaalakiinteistöt ympäri Suomea ovat suurten korjausten tarpeessa. Sairaalainvestointeja on pyritty ohjaamaan kansalliselta tasolta kaikissa Pohjoismaissa, sillä se on nähty tapana vaikuttaa palveluverkkoon ja kustannuksiin. Tässä selvityksessä haastatellut sairaanhoitopiirien edustajat kuitenkin pitivät toiminnan ohjaamisen kautta tapahtuvaa palveluverkon ohjaamista parempana kuin kiinteistöinvestointien ohjaamisen kautta tapahtuvaa.

Selvitykset ovat osa valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimuksen toteuttivat Nordic Healthcare Group, MDI ja Frisky & Anjoy.

Maakunnan ohjausmallit - MOHJU 
SOMAYRTTI: Yhteistyörakenteet pitkäaikaistyöttömien, pitkäaikaissairaiden ja maahanmuuttajien palveluissa

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi

Lisätietoja: tutkimusjohtaja Riikka-Leena Leskelä, Nordic Healthcare Group, 050 410 0737, [email protected], toimitusjohtaja Tommi Ranta, MDI, 040 588 2839, [email protected] ja Petri Uusikylä, Frisky & Anjoy, 040 577 7516, [email protected]