Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Talouspolitiikka kohtelee naisia ja miehiä eri tavalla
Suomessa tarvitaan määrätietoisempaa sukupuolitietoista budjetointia, todetaan 4.9. julkaistussa selvityksessä “Tasa-arvoa talousarvioon.” Selvityksen mukaan miehet ovat hyötyneet vuosien 2016–2018 verotuksen ja sosiaalietuuksien muutoksista useammin kuin naiset ja valtaosa häviäjistä on naisia. Talousarvion sukupuolivaikutusten arviointi on keskeinen osa selvityksen suosittelemaa sukupuolitietoisen budjetoinnin Suomen mallia.
Sukupuolitietoinen budjetointi on kansainvälisesti yhä suositumpi sukupuolten tasa-arvon edistämisen strategia, jonka tavoitteena on muuttaa julkisten menojen ja tulojen kohdentumista tasa-arvoa edistävällä tavalla. Selvityksen mukaan sukupuolitietoinen budjetointi on Suomen valtionhallinnossa vielä lapsenkengissä. Esimerkiksi lakiesitysten sukupuolivaikutusten arvioinnit ovat puutteellisia. Tulonjako- ja työllisyysvaikutuksia ei arvioida sukupuolinäkökulmasta käytännössä lainkaan.
Selvityksessä tehdyt laskelmat osoittavat, että valtion budjetti vaikuttaa eri mies- ja naisryhmiin eri tavoin. Vuosien 2016–2018 verotuksen ja sosiaalietuuksien muutokset ovat hyödyttäneet 61 prosenttia miehistä ja 54 prosenttia naisista. Naisten käytettävissä olevat tulot ovat pienentyneet suhteessa useammin ja enemmän kuin miesten. 55 prosenttia hallituksen toimien johdosta yli 50 euroa vuositasolla hävinneistä noin puolesta miljoonasta henkilöstä oli naisia, ja näiden naisten käytettävissä olevat tulot pienenivät 0,41 prosenttiyksikköä enemmän kuin miesten. Etenkin sosiaalietuuksien indeksileikkaukset ja -jäädytykset ovat heikentäneet naisten ja miesten taloudellista tasa-arvoa.
Suositus sukupuolitietoisen budjetoinnin Suomen malliksi
Osana hallituksen tasa-arvo-ohjelman toimeenpanoa toteutetussa selvityksessä suositellaan, että Suomessa aletaan toteuttaa sukupuolitietoista budjetointia määrätietoisemmin. Talousarvion sukupuolivaikutusten arviointi on keskeinen osa ehdotettua sukupuolitietoisen budjetoinnin mallia. Selvitys tarjoaa menetelmiä tulonjako- ja työllisyysvaikutusten sukupuolinäkökulmaiseen arviointiin. Tällä hetkellä vain Ruotsissa arvioidaan tulonjakovaikutuksia sukupuolinäkökulmasta valtion budjettia valmisteltaessa.
Sukupuolitietoinen budjetointi on tehokkainta, kun tasa-arvonäkökulma on mukana talouspoliittisen päätöksenteon kaikilla tasoilla, hallitusohjelman ja julkisen talouden suunnitelman laadinnasta alkaen. Tämä edellyttää poliittista tahtoa ja tukea sekä valtiovarainministeriön johdon sitoutumista.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.tietokayttoon.fi).
Lisätietoja:
Anna Elomäki, tutkija, Tampereen yliopisto, p. 050 437 7562, [email protected] ja
Hanna Ylöstalo, tutkija, Helsingin yliopisto, p. 041 5288698, [email protected]
