Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Kunnallisessa muutoksenhaussa kehittämisen varaa
Kunnallista muutoksenhakujärjestelmää tulisi kehittää helpommin saavutettavaksi ja yksinkertaisemmaksi sekä nopeuttaa asioiden käsittelyä. Lapin yliopiston tutkijaryhmän toteuttaman tutkimuksen mukaan tämä tapahtuisi laajentamalla valituslupajärjestelmää pääsäännöksi lähes kaikkiin asiaryhmiin kunnallisasioissa joitain yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Samalla myös oikaisuvaatimusjärjestelmää tulisi kehittää nopeammaksi ja tehokkaammaksi.
Jälkikäteistä muutoksenhakua voitaisiin vähentää ja päätöksenteon legitiimisyyttä turvata tehokkaammin kunnan asukkaiden osallistamisella päätöksentekoon innovatiivisin ja aktiivisin keinoin. Ylipäätään erilaisten oikeusturvakeinojen käyttämisestä tulisi kerätä tietoja systemaattisemmin osana hallinnon laadunvarmistusta.
Tutkimuksen pääpaino on ollut hallinto- ja kunnallisvalitusjärjestelmien nykytilan selvittämisessä. Nykyinen muutoksenhakujärjestelmä osoittautui hajanaiseksi, osin vaikeasti hahmotettavaksi ja tulkinnanvaraiseksi. Tutkimuksessa ehdotetaankin yleisen hallinto-oikeudellisen muutoksenhakua koskevan lainsäädännön ja kuntalain suhteen selkeyttämistä. Samalla valituslupajärjestelmä tulisi ulottaa myös kunnallisvalitukseen lainsäädännön yhtäläisyyden vuoksi. Myös kunnan jatkovalitusoikeussääntely kaipaa selkeyttämistä.
Oikaisuvaatimusmenettelyn etuna on pidetty nopeutta ja tehokkuutta, mikä voidaan esimerkiksi sosiaalihuollon oikaisuvaatimusmenettelyssä kyseenalaistaa. Oikaisuvaatimuksen käsittelynopeus saattaa käytännössä olla riippuvainen esimerkiksi monijäsenisen toimielimen kokousaikatauluista. Tutkimuksessa esitetäänkin pohdittavaksi sitä, voitaisiinko sosiaalihuollossa oikeusturvan saatavuuden nopeuttamiseksi siirtyä viranhaltijaoikaisuun. Samoin virheen korjaamistilanteet suhteessa oikaisuvaatimusmenettelyyn voivat tuottaa ongelmia viranomaisessa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös vireillä ollutta sote- ja maakuntauudistusta. Lainvalmisteluaineistossa hahmoteltu muutoksenhakujärjestelmä oikaisumenettelyineen sisälsi samantyyppisiä tulkintaongelmia kuin nykyinenkin. Esimerkiksi muutoksenhakuun sovellettavien lakien suhde jäi uudistuksessa paikoin hyvinkin avoimeksi.
Kuntalaisilla on käytettävissään useista erilaisia osallistumis- ja vaikutuskeinoja, joilla on pyritty vähentämään jälkikäteistä muutoksenhakua. Vaikuttamismahdollisuuksia voitaisiin kuitenkin lisätä esimerkiksi kehittämällä kuntalaisaloitteiden käsittelyä avoimemmaksi ja systemaattisemmaksi. Samoin kansainvälisten esimerkkien pohjalta voitaisiin kehittää kansalaispaneelityyppistä toimintaa.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Lisätietoja: Professori Kirsi Kuusikko, Lapin yliopisto, p. 040 484 4019, kirsi.kuusikko(at)ulapland.fi
