Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Neljännes perustoimeentulotukea saavista kotitalouksista ilman ensisijaisia etuuksia

Nuoret ja työttömät ovat suurimmat perustoimeentulotukea saavat ryhmät. Asuminen muodostaa lähes puolet perustoimeentulotukea saaneiden kotitalouksien menoista. Tämä käy ilmi 19.3. julkaistusta Kelan, VATT:n ja Helsingin yliopiston osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteuttamasta tutkimuksesta.

Neljännes perustoimeentulotukea saavista kotitalouksista ei saa lainkaan ensisijaisia etuuksia, kuten työttömyysturvaa, sairauspäivärahaa tai eläkettä. Näiden kotitalouksien tulot muodostuvat pääasiassa asumistuesta ja toimeentulotuesta. Ilman ensisijaisia etuuksia ovat erityisesti nuoret, joille ei ole syntynyt oikeutta työttömyysturvaan sekä työttömät, jotka ovat menettäneet oikeutensa työttömyysturvaan sanktion vuoksi.

Nuoret ja työttömät ovat suurimmat perustoimeentulotukea saavat ryhmät.

Perustoimeentulotukea saaneista kotitalouksista 41 % sai tukea 12 kuukauden seurantajakson aikana 10–12 kuukautta. Niistä kotitalouksista, jotka saivat tukea ensimmäisen kerran, noin puolet sai tukea vain 1–3 kuukautta. Yksin asuvat ja lapsiperheet saivat perustoimeentulotukea pitempään kuin muut ryhmät. Alle 25-vuotiailla ja yli 64-vuotialla tukikuukausia oli keskimäärin vähemmän kuin muilla ikäryhmillä.

Asuminen muodostaa lähes puolet perustoimeentulotukea saaneiden kotitalouksien menoista.

Toimeentulotuki ei vaikuta merkittävästi vuokriin

Toimeentulotuen toimivuuden kannalta keskeinen kysymys on, heijastuuko tuki asukkaan maksamaan vuokraan. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että kunnasta ja kotitalouden koosta riippuvat hyväksyttävien asumismenojen harkintarajat eivät ole merkittävä tekijä tuensaajien vuokrien määräytymisessä.

Harkintarajojen vähäinen merkitys vuokrien määräytymisessä voi johtua siitä, että toimeentulotuen saaminen on usein lyhytaikaista vuokrasuhteen pituuteen verrattuna. Vuokran suuruudella on useille tuensaajille taloudellista merkitystä tuesta huolimatta. Noin puolella tuensaajista asumismeno alittaa harkintarajan.

Asumismenojen perusteella maksettu perustoimeentulotuki kattaa suurten kaupunkien vapaarahoitteisilla vuokra-asuntomarkkinoilla vuokrien kokonaissummasta alle 5 %. Toimeentulotuen pieni osuus vuokra-asuntomarkkinoilla viittaa siihen, että toimeentulotuki ei vaikuta merkittävästi yleiseen vuokratasoon.

Pitkään tukea saaneilla ansiotuloja hyvin harvoin

Vain pieni osa, noin 6 %, perustoimeentulotuen saajista sai ansiotuloja (työ- ja/tai yrittäjätuloja). Ansiotuloja saivat useammin naiset, kahden vanhemman perheet ja Uudellamaalla asuvat. Ansiotuloja oli vähemmän niillä, joille oli maksettua toimeentulotukea pitkäaikaisesti. Toimeentulotuen myöntämisessä on käytännöksi vakiintunut se, että korkeintaan 150 euron tulot jätetään kokonaisuudessaan ottamatta huomioon.

Tutkimus kuvaa perustoimeentulotuen saajia sekä heidän asumismenojaan ja työntekoaan Kelan rekisteriaineistojen avulla. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.tietokayttoon.fi).

Lisätietoja:
johtava tutkija Signe Jauhiainen, Kela, puh. 050 331 3982, signe.jauhiainen(at)kela.fi
johtava tutkija Teemu Lyytikäinen, VATT, puh. 0295 519 431, teemu.lyytikainen(at)vatt.fi