Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Suomen kilpailukykyä voidaan arvioida uudella rakenteellisen kilpailukyvyn indeksillä
Uusi rakenteellista kilpailukykyä mittaava indeksi tarjoaa paremman mahdollisuuden maakohtaiseen vertailuun, sillä se keskittyy Suomelle relevantteihin kilpailukykytekijöihin. Indeksi antaa myös aiempaa positiivisemman kuvan Suomen kilpailukyvystä.
30. maaliskuuta julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, millaisella yhtenäisellä viitekehyksellä Suomen rakenteellista kilpailukykyä ja sen kehitystä voidaan arvioida, mitkä ovat rakenteellisen kilpailukyvyn keskeiset osa-alueet sekä millä mittareilla Suomen talouden pärjäämistä ja kehitystä voidaan mitata kvantitatiivisesti.
Kansainvälisesti tunnetuimmat kilpailukykyä mittaavat instituutiot, International Institute for Management Development (IMD) ja World Economic Forum (WEF), lähestyvät kilpailukykyä rakenteellisesta näkökulmasta painottaen pitkän aikavälin kasvuedellytyksiä. Kyseisiä mittareita ei kuitenkaan ole räätälöity kansallisiin tarkoituksiin – niiden maa- ja muuttujajoukko on monenkirjava, mikä vaikeuttaa tulosten ajallista vertailtavuutta.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen projektitutkimusyksikön Etlatieto Oy:n valtioneuvostolle toteuttamassa hankkeessa hyödynnettiin IMD:n ja WEF:n aineistoja Suomelle räätälöidyn rakenteellisen kilpailukyvyn mittariston kehittämisessä. Uusi indeksi tarjoaa paremman mahdollisuuden maakohtaiseen vertailuun, sillä se keskittyy Suomelle relevantteihin kilpailukykytekijöihin. Indeksi antaa ajantasaisen tilannekuvan Suomen kilpailukyvystä sekä auttaa tunnistamaan keskeiset kansalliset vahvuudet ja heikkoudet kilpailukyvyssä.
Suomen kokonaissijoitus neljäs, kärkiviisikossa myös useimmissa osa-alueissa
Vuoden 2019 tarkastelussa uusi indeksi antaa IMD:n ja WEF:n kilpailukykyindeksejä positiivisemman kuvan Suomen kilpailukyvystä suhteessa muihin maihin joidenkin suurempien vertailumaiden, kuten Saksan, jäädessä kauemmaksi kärjestä. Suomi sijoittuu vertailussa neljänneksi 38 maan joukossa. Suomen sijoitus on parempi kilpailukyvyn pitkän aikavälin perusteissa kuin nopeampiliikkeisissä ajureissa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin rakenteellisen kilpailukyvyn keskeisiä osa-alueita. Kilpailukyvyn osatekijöitä tarkasteltaessa Suomi sijoittui kärkiviisikkoon kaikissa muissa osa-alueissa paitsi työmarkkinoiden ja luovan uudistumisen indekseissä. Työmarkkinoita koskevassa indeksissä Suomi on sijalla 23 ja luovaa uudistumista koskevassa indeksissä sijoitus on 14. Kärkikolmikkoon Suomi lukeutuu instituutioita, infrastruktuuria, innovaatioita ja teknologiaa sekä makrotaloudellista kontekstia mittaavissa indekseissä. Yritysrahoitusta sekä yritys- ja toimialarakenteita koskevissa indekseissä Suomi sijoittuu neljänneksi, koulutuksen ja osaamisen indeksissä viidenneksi. Suomen kokonaiskehitys on ollut nousuvoittoista vuodesta 2016 alkaen.
Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten uusi kilpailukykyindeksi suhteutuu hyvinvoinnin ja menestyksen mittarina käytetyn henkeä kohti lasketun bruttokansantuotteen (bkt) kehitykseen. Tilastollisen tarkastelun perusteella kilpailukykyindeksi on positiivisesti yhteydessä bkt:n samanhetkiseen tasoon ja muutokseen.
Tutkimus toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Sen ovat laatineet Ilkka Ylhäinen, Jyrki Ali-Yrkkö, Paolo Fornaro ja Mika Pajarinen.
Lisätiedot:
Tutkija Ilkka Ylhäinen, Etlatieto Oy, p. 050 413 3783, [email protected]
Toimitusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö, Etlatieto Oy, p. 046 851 0501, [email protected]
Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.
