Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Uusia vieraslajeja voi levitä Suomeen, jättipalsami matkalla kohti pohjoista

Valtioneuvoston viestintäosasto 9.1.2019 9.34
Tiedote 5/2019

Uusia vieraslajeja leviää etelästä kohti Suomea ilmastonmuutoksen ja kansainvälisen kasvikaupan myötä. Hälyttävimpinä vieraslajeina pidetään niitä, jotka voisivat menestyä Suomen ilmasto-olosuhteissa. Vieraslajien vaara piilee siinä, että ne voivat syrjäyttää alkuperäistä kasvistoa ja eläimistöä ja uhata alkuperäisen luonnon monimuotoisuutta.

EU:n listaamista haitallisista vieraslajeista Suomen luonnossa tavattavia ovat jättipalsami, kolme jättiputkilajia, keltamajavankaali, piisami, supikoira, täplärapu ja villasaksirapu. Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on levittänyt tahallisesti tai tahattomasti niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle.

Jättipalsamia torjuttu talkoilla Inaria myöten

Alun perin puutarhakasviksi tuotu, Himalajalta kotoisin olevan jättipalsamin leviäminen Suomen luontoon alkoi kiihtyä 2000-luvun alussa. Lapissa jättipalsami on vielä harvinainen, mutta havaintoja on tehty Rovaniemeä, Sodankylää ja Inaria myöten.

Jättipalsami leviää puutarhoista rannoille, ojiin ja lehtoihin. Se syrjäyttää alkuperäistä kasvilajistoa ja kilpailee luonnonkasvien kanssa pölyttäjistä. Yksivuotisena ja hentojuurisena se ei sido maata monivuotisten kasvien tapaan ja eroosioherkillä jokivarsilla vesistöihin valuu vesiä samentavaa maata.

Myrkyttömän jättipalsamin torjunta onnistuu parhaiten kitkemällä palsami viimeistään kukinnan alkuvaiheessa. Ajoissa tehdyllä kitkemisellä lajista voi päästä eroon parissa vuodessa. Mutta mikäli yksikin yksilö pääsee kypsyttämään siemenensä, torjunta on pian aloitettava alusta.

Piisamin levinneisyydestä kaivataan lisää tietoa

Vieraslajeihin lukeutuva piisami on vähentynyt luontaisesti viime vuosikymmenien aikana Suomessa. Sen nykytilasta ja mahdollisista haittavaikutuksista kuitenkin kaivataan lisää tietoa.

Laajalti Suomen luontoon levinnyttä supikoiraa torjutaan etenkin tärkeimmillä linnustokosteikoilla sekä saaristossa, jossa siitä voi olla haittaa linnustolle. Pyyntiä tulee kohdistaa myös Lappiin, jotta supikoiran leviäminen naapurimaihin estettäisiin.

Kiehkuravesirutto voi olla suurin uhka

Meille suurin uhka voisi olla kiehkuravesirutto, jota ei ole vielä tavattu Suomessa, mutta Ruotsissa se on levinnyt nopeasti kohti pohjoista. Laji menestyy hyvin Suomen ilmasto-olosuhteissa ja voi helposti levitä lintujen mukana Suomeen.

EU:n haitallisiksi nimeämiä vieraslajeja ovat myös arabiansulkahirssi ja mesisilkkiyrtti. Molemmat ovat harvinaisia koristekasveja Suomessa. Mesisilkkiyrttiä arabiansulkahirssiä ei ole vielä havaittu Suomen luonnossa, mutta puutarhoissa olevat kasvustot pitää hävittää.

Jäsenvaltioiden pyrittävä estämään vieraslajien leviäminen

Euroopan unionin ensimmäinen vieraslajiluettelo sisälsi 37 lajia ja tuli voimaan elokuussa 2016. Elokuussa 2017 listaa täydennettiin 12 lajilla, joista Suomessa laajalle levinneitä ovat jättipalsami, supikoira ja piisami. EU:n vieraslajiasetuksen mukaan jäsenvaltioiden on pyrittävä hävittämään haitalliset vieraslajit ja estämään niiden leviäminen.

EU:n haitallisten vieraslajien 1. täydennyslistan lajien levinneisyys, leviämisväylät ja hallinta-toimenpiteet EU-HAVI2 -hankkeessa selvitettiin uusimpien EU:n haitallisiksi listaamien vieraslajien eli ns. EU:n täydennyslistan lajien esiintymistä ja hallintaa Suomessa. Hankkeen toteuttivat Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE). EU-HAVI2-hanke ja Ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi ja leviämisväyliä koskevaksi toimintasuunnitelmaksi -raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Raportti

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta

Tietoa hankkeesta

Tietoa vieraslajeista keskitetysti

Lisätietoja: Erikoistutkija Erja Huusela-Veistola, Luonnonvarakeskus (Luke), puh. 0295 326 148, erja.huusela-veistola(at)luke.fi