FI SV

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Yksinasuminen yleistyy osana väestörakenteen muutosta

Valtioneuvoston viestintäosasto 27.11.2018 10.30
Tiedote 561/2018
Yksinasuminen yleistyy osana väestörakenteen muutosta
Kuva: Riitta Supperi

Suomessa yksinasuminen on lisääntynyt paitsi vanhuusiällä, myös nuorten ja keski-ikäisten ikäryhmissä. Yksin osana elinkaarta (YSI) -hankkeessa selvitettiin yksinasuvien asemaa yhteiskunnassa eri laadullisten ja määrällisten aineistojen valossa.

Suomessa on yli miljoona yksinasuvaa. Eri-ikäisten asuntokunnista yhteensä yli 40 prosenttia on yhden hengen talouksia. Viimeisen 15 vuoden aikana yksinasuvien määrä sekä yhden hengen asuntokuntien osuus kaikista on kasvanut selvästi. Yksinasuvien määrän kasvu on yleiseurooppalainen kehityspiirre, ja muissa Pohjoismaissa yksinasuvien osuudet ovat samalla tasolla kuin Suomessa.

Kaupunkikeskustojen lähellä on enemmän yksinasuvia. Maaseudulla on enemmän yksinasuvia miehiä kuin naisia. Vain murto-osa asuu yksin pitkään, yli 20 vuotta, kun taas enemmistö asuu eläessään yksin vain muutaman vuoden.

Toimeentulon ongelmat tai työttömyys yhdistyvät terveyden tai muun hyvinvoinnin ongelmiin yksinasuvilla useammin kuin ei-yksin asuvilla. Yksinasuvat saavuttavat kuitenkin sosiaali- ja terveyspalvelut keskimäärin lähes yhtä hyvin kuin ei-yksin asuvat.

Yksinasuminen jakautuu epätasaisesti

Eliniän pitenemisen myötä myös todennäköisyys yksinasumiseen jossain elämänvaiheessa kasvaa. Selvityksessä todetaan, että Suomessa yksinasuminen jakautuu epätasaisesti niin alueellisesti, elinkaarella kuin avun tarpeen suhteen. Yksinasuvat eivät ole yhtenäinen ryhmä, josta voisi tehdä yleistettyjä johtopäätöksiä tai yksiselitteisiä politiikkasuosituksia. Keskeistä on tarkastella yksilöitä, heidän lähtökohtiaan ja toiveitaan, ja tunnistettava yksinasuvien keskuudessa ne, jotka ovat ensisijaisesti tuen tarpeessa.

Asumisen kustannukset ovat korkeat

Asumisen kustannukset ovat yksinasuvilla korkeat, ja asumismuoto on muita useammin vuokra-asuminen. Korkeat asumiskustannukset koetaan ongelmallisiksi. Köyhyysrajan alle jäävien yksinasuvien osuus Suomessa on noin 30 prosenttia ja toimeentulotukea saavista suuri osa on yksinasuvia. Yksinasuvien köyhyyteen voidaan kuitenkin vastata samoin kuin ei-yksinasuvien: ensisijaisten etuuksien tulee riittää elinkustannusten kattamiseen. Keskimäärin yksinasuminen ei yhdisty muita huonompaan tulokehitykseen.

Selvitys on osa valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimuksen toteuttivat Suomen ympäristökeskus, Oxford Research Oy, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Väestöliitto ja Heikki Hiilamo.

Raportti

Lisätiedot: Emma Terämä, johtaja, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 692, emma.terama@ymparisto.fi ja Kari Ilmonen, johtaja, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 299 kari.ilmonen@stm.fi