Voiko avaruudesta tulla Suomelle hyvää bisnestä?

16.1.2020 14.55
Uutinen
satelliitti avaruudessa

Millaisia mahdollisuuksia Suomella on pärjätä uudessa avaruustoiminnassa? Voiko Suomesta tulla menestyvä avaruusvaltio, ellei oikea avaruuden pieni suurvalta? Hyvä kysymys -podcast-jaksossa aiheesta keskustelevat kansanedustaja Jukka Kopra (kok.) sekä avaruustutkimuksen yksikön päällikkö Ari-Matti Harri Ilmatieteen laitoksesta.

Suomesta ei ole lähetetty astronautteja avaruuteen, mutta se ei tarkoita sitä, ettemmekö olisi jo tällä hetkellä kokoomme nähden merkittävä avaruustoimija. Erityisiä vahvuuksiamme ovat Ari-Matti Harrin ja Jukka Kopran mukaan korkeatasoinen tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä tutkimuksen pohjalta kehittyvä aktiivinen avaruusalan liiketoiminta. Alan julkista tukea tulisi Kopran ja Harrin mielestä kuitenkin lisätä. 

”Ensimmäiset avaruuden tieteelliset tutkimuslaitteet rakennettiin Suomessa jo 1980-luvulla. Olemme vahvasti mukana eri avaruusjärjestöjen toiminnassa ja Suomessa on myös useita avaruusalan yrityksiä. Olemme siis saaneet aikaan paljon pienillä panoksilla. Tutkimus- ja kehitystoiminnan perusrahoituksella on suuri vipuvaikutus, joten siksi se kannattaisi nostaa muiden Pohjoismaiden tasolle”, toteaa Harri.

”Merkittävä osa avaruusalan kehityksestä tapahtuu yritysvetoisesti. Vaikka yritystuet eivät tänä päivänä ole erityisen muodissa, niin meidän pitäisi kehittää keinoja, joilla voisimme vahvemmin tukea avaruusalalla toimivia yrityksiä”, jatkaa Kopra.

Operointi avaruudessa ei ole enää pelkästään suurvaltojen asia, sillä avaruusteknologian hinta on laskenut, tekniikka on kehittynyt ja myös laitteet ovat pienentyneet huomattavasti. Avaruusalalla on nähtävissä isot mahdollisuudet myös suomalaisyrityksille.

”Markkinat ovat avautumassa erityisesti tuotteille ja palveluille, joissa avaruudesta saatavia havaintoja yhdistetään maan päällä tehtyihin muihin havaintoihin ja niiden pohjalta kehitetään tuotteita ja palveluita yhteiskunnan, yritysten ja ihmisten tarpeisiin”, kertoo Harri.

”Mikään ei mielestäni estä sitä, että suomalaisin voimin avaruusliiketoiminnassa nähtäisiin samanlainen ilmiö kuin Nokialla oli kännykkäteollisuudessa”, visioi Kopra.

Tällä hetkellä avaruusalalla toimii jo kiinnostavia suomalaisia yrityksiä, jotka operoivat omia satelliittilaivastojaan muun muassa kuvantamisen alalla. Monilla yrityksillä on taustallaan vahva tutkimuspohja.

”Kiinnostavia esimerkkejä ovat muun muassa uudet yritykset, kuten ISEYE, Reaktor Space Lab, Isaware, sekä jo kauemmin toimineet yritykset RUAG SpaceSpace  Systems Finland, Bittium, DA Design ja Harp Technologies. Tutkimus antaa liiketoiminnalle lähtövauhtia, uskottavuutta ja referenssejä osaamisesta”, mainitsee Harri.

Ari-Matti Harri johtaa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan AVAUS-hanketta, jossa avaruutta ja avaruusteknologiaa tarkastellaan liiketoimintapotentiaalin ohella myös turvallisuuden näkökulmasta.

”Turvallisuuden näkökulmasta on parempi olla aktiivinen toimija kansainvälisessä yhteistyössä kuin jättäytyä sen ulkopuolelle. On tärkeää, että Suomi on mukana sekä eurooppalaisessa että transatlanttisessa avaruusalan yhteistyössä”, toteaa Harri.

”Avaruuden toimintaympäristön ja tilannekuvan ylläpito on tärkeää. Meidän on hyvä tietää mitä yläpuolellamme tapahtuu, mitä muilla avaruustoimijoilla siellä on ja mitä tietoa meistä kerätään. Näin osaamme suhtautua asiaan oikealla tavalla”, korostaa Kopra.

”Myös päätöksentekojärjestelmän ja politiikan pitäisi tukea avaruusalan kehitystä. Hyvistä hankkeista tulisi kertoa kansalaisille aiempaa enemmän, jotta havaittaisiin, ettei kysymys ole enää mistään scifistä. Silloin myös yleinen hyväksyttävyys taloudellisille panostuksille olisi suurempi”, jatkaa Kopra.

”Suomi on jo aktiivinen ja menestyvä toimija avaruudessa. Voisimme olla sitä vielä nykyistäkin vahvemmin. Huonoin asia, mitä voisi tapahtua olisi se, ettemme tekisi alan kehityksen eteen mitään”, kiteyttää Harri.

Hyvät päätökset perustuvat tutkittuun tietoon. Hyvä kysymys on podcast, joka tuo yhteen tiedon tuottajat ja hyödyntäjät, tutkijat ja päättäjät. Voit tilata ja kuunnella podcastia myös Spotifyssa ja iTunesissa, mistä se löytyy mm. hakusanoilla ”hyvä kysymys”. Twitteristä meidät löytää aihetunnisteella #tietokäyttöön.