Search

26.4.2019 | Yhdenmukainen vero kaikille kasvihuonekaasupäästöille ohjaisi vähentämään päästöjä mahdollisimman edullisesti, arvioidaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) selvityksessä. Muutospaineita verotukseen tuovat ilmastopolitiikan lisäksi globalisaatio, väestön ikääntyminen, tekoälyn ja robotiikan nopea kehitys sekä digitaalisen liiketoiminnan ja alustatalouden yleistyminen.

19.8.2016 | Kestävä energia- ja ilmastopolitiikka ja uusiutuvien rooli Suomessa (KEIJU) Päättynyt Toteuttajat VTT, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Rahoitussumma 600 000 € Hankkeen perustiedot Ke...

Vihreät toimet – ilmastopolitiikan vaikutuksia työllisyyteen Ilmastopolitiikan työllisyysvaikutuksia voidaan edistää veroratkaisuilla, työvoimapolitiikalla, koulutuksella ja TKI-panostuksilla Suomi pyrkii yhdistämään EU:ta kunnianhimoisemmat ilmas...

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman vaikutusarviot Kestävä energia- ja ilmastopolitiikka ja uusiutuvien rooli Suomessa (KEIJU) -hankkeen tavoitteena oli tarkastella laaja-alaisesti energia- ja ilmastopolitiikan kokonaisuutta. Hank...

Ilmastopolitiikan mahdollisuudet ja haasteet maatalous- ja LULUCF-sektoreilla Metsien hiilinielupotentiaali kasvaa, mutta maataloudessa kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on haasteellista Lisääntyvä tieto ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja ihmi...

Cost-effectiveness of transport emission reduction measures The purpose of the project was to produce a generally usable systematic methodological framework and recommendations on the coverage and assessment of the economic impacts of transport em...

EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan linjausten toteutusvaihtoehdot ja Suomen omien energia- ja ilmastotavoitteiden toteutuminen Tässä selvityksessä on tarkasteltu EU:n 2030 energia- ja ilmastopolitiikan toteutusvaihtoehtoja ja niiden vaikutust...

Liikenteen päästötoimenpiteiden kustannusvaikuttavuus Hankkeen tarkoituksena oli tuottaa yleisesti käyttökelpoinen systemaattinen menetelmäkehikko ja suositukset siitä, millä kattavuudella ja miten liikenteen päästövähennystoimien taloudellisia va...

Implementation of the Paris Agreement and tasks to develop its rulebook At the Paris climate conference (COP 21) in December 2015, the first global climate agreement was adopted, under which all Parties participate in climate change mitigation thr...

Energia- ja ilmastostrategian vaikutusarviot: Yhteenvetoraportti Kestävä energia- ja ilmastopolitiikka ja uusiutuvien rooli Suomessa (KEIJU) – tutkimushankkeessa on tarkasteltu laaja-alaisesti kansallisen energia- ja ilmastopolitiikan kokonaisuutt...

Polaarikoodin turvallisuus- ja ympäristö-vaatimusten yhteensovittaminen Suomessa Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n polaarikoodi on kaikkia maita sitova normi, jolla pohjoisilla arktisilla alueilla ja Etelämannerta ympäröivillä alueilla purj...

Vuonna 2020 käynnistettäviksi valitut hankkeet Käynnistettävillä hankkeilla toteutetaan valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa . Hankkeet on ryhmitelty pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisille painopisteille: K...

Vuonna 2016 käynnistettäviksi valitut hankkeet Käynnistettäviksi valituilla hankkeilla toteutetaan valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa . Hankkeet on ryhmitelty selvitys- ja tutkimussuunnitelman painopisteiden ja teemojen ...

20.6.2024 | Skenaariolaskelmien perusteella Suomi ei saavuta hiilineutraalisuustavoitetta vuoteen 2035 mennessä nykyisillä ilmasto- ja energiapoliittisilla toimilla, vaan lisätoimien tarve on ilmeinen. Laskelmien lähtöoletuksista riippuen lisätoimien tarve oli 2–19 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (Mt CO2- ekv.). Suurimmat epävarmuudet liittyvät maankäyttösektorin kehitykseen sekä puhtaan energian ja teollisuuden investointien toteutumiseen.

16.12.2024 | Biotalouden uusien tuotteiden pääsy markkinoille voi vaatia vetoapua ilmasto- tai ympäristölainsäädännöstä, arvioi Pellervon taloustutkimuksen ja Luonnonvarakeskuksen tutkimus. Monien tuotteiden ongelmana on heikko hintakilpailukyky. Myös rahoituksen saanti pilottikoon laitosinvestointeihin koettiin vaikeaksi. Tutkimuksessa oli tarkastelussa neljä biotalouden arvoketjua.

27.3.2023 | 27. maaliskuuta julkaistun tutkimuksen mukaan ilmastonmuutoksen talousvaikutukset koko kansantalouteen ja julkiseen talouteen ovat todennäköisesti tulevina vuosikymmeninä Suomessa vähäisemmät kuin valtaosassa muita maita. Talouden kannalta vihreä siirtymä ja sen eteneminen ovat lähivuosikymmeninä Suomessa tärkeämmässä roolissa kuin ilmastonmuutoksen vaikutukset.

14.4.2023 | 14. huhtikuuta julkaistussa valtioneuvostolle laaditussa tutkimuksessa selvitettiin, olisiko tuotteiden elinkaaren aikaisiin kasvihuonekaasujen päästöihin perustuvasta kulutusverosta saatavissa lisää tehoa ilmastopolitiikkaan. Tällaisten kulutusverojen toteuttaminen on kuitenkin vaativaa ja edellyttää tarkkaa harkintaa.

15.5.2023 | Liikenteen ympäristöpolitiikan tavoitteena on suunnitella ja valita toimenpiteitä, jotka vähentävät päästöjä kustannustehokkaasti. Toimenpiteiden kustannusvaikutusten tarkasteluihin ei kuitenkaan ole ollut vakiintuneita periaatteita ja työkaluja. Liikenteen päästövähennystoimien kokonaistaloudellinen arviointi -hankkeen lopputuloksena syntyivät liikennesektorin ilmastopoliittisten toimenpiteiden taloudellis...

27.2.2023 | Perusskenaariot energia- ja ilmastotoimien kokonaisuudelle kohti päästöttömyyttä (PEIKKO) Päättynyt Toteuttajat Teknologian tutkimuskeskus VTT, Luonnonvarakeskus LUKE, Suomen ympäristökeskus SYKE Rahoitussumma 299 973 € Hankkeen perustiedot Kesto:...

22.2.2023 | Vapaaehtoisten ilmastotoimien kehittyvä kansainvälinen viitekehys Päättynyt Toteuttajat Gaia Consulting Oy, Pellervon taloustutkimus PTT, Perspectives Climate Group GmbH, Laininen Law Rahoitussumma 297 172 € Hankkeen perustiedot Kesto: 3/2023–9/20...