Latausinfratukien vaikutus ajoneuvokantaan ja päästöihin (LATAAVA)

Hankkeen perustiedot

Kesto: 3/2023–5/2024

Suomi on asettanut tavoitteekseen puolittaa kotimaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna. Tavoite on erittäin kunnianhimoinen, ja sen saavuttaminen edellyttää julkisen vallan toimenpiteitä, joilla kannustetaan ja velvoitetaan sekä vähentämään liikennesuoritteita että siirtymään vaihtoehtoisiin polttoaineisiin. Liikenteen päästöistä yli 90 prosenttia aiheutuu tieliikenteestä, joten valtaosa päästövähennystoimista kohdistuu etenkin henkilö- ja pakettiautoihin sekä raskaaseen tieliikenteeseen. Sähköistyminen on merkittävä päästövähennyskeino tieliikenteessä, ja sähköistymiseen suunnattuja tukia on otettu käyttöön sähköautojen hankintatuen sekä latausinfrastruktuurin perustamisen tukien muodossa. Kansallisten toimenpiteiden lisäksi sähköistymistä vauhditetaan EU-tason toimilla.

Nopeasti etenevä sähköistyminen edellyttää ohjauskeinojen tarkastelua ja niiden tason sopeuttamista markkinatilanteen muuttuessa. Jotta tuen taso saadaan asetettua sopivalle tasolle, tarvitaan tietoa tuen vaikuttavuudesta. Kuinka paljon latausinfran tukemiseen käytetyt julkiset varat kasvattavat sähköautokantaa ja tätä kautta vähentävät päästöjä? Kohdistuvatko tuet tehokkaasti niille alueille, joissa markkinaehtoinen latausjärjestelmien määrän kehitys olisi liian hidasta sähköautojen tavoiteltujen määrien suhteen? Tukimäärää tarvittaessa muuttamalla tai kohdentamalla tuet tehokkaammin voidaan saavuttaa mahdollisimman suuri vaikuttavuus suhteessa tukeen käytettyihin varoihin.

Tässä hankkeessa tuotetaan tietoa sähköautojen latausinfran tukien vaikutuksesta sähköautojen määrään ja liikenteen päästöihin. Vaikutuksia tarkastellaan alueittain sekä ajoneuvojen omistajien ja ominaisuuksien suhteen, esimerkiksi tulotason ja työmatkojen pituuden osalta. Alueellisessa tarkastelussa huomioidaan myös eurooppalainen TEN-T-tieverkosto ja sen asettamat vaatimukset latauspisteiden sijainnille.

Analyysi hyödyntää yksilötason tietoja Suomen koko ajoneuvokannasta yhdistettynä tietoihin autojen omistajista ja haltijoista sekä myönnetyistä latausinfratuista. Näihin rekisteriaineistoihin yhdistetään tiedot ARA:n ja Energiaviraston myöntämistä latausinfratuista. Hankkeen aluksi tuotetaan kattava kuvaus julkisen latausinfran sekä sähköisen ajoneuvokannan tämän hetken tilanteesta sekä kehityksestä viimeisen 10 vuoden osalta.

Vaikutusarvioinnin keskeinen työkalu on ekonometrinen analyysi, jossa verrataan sähköautokannan ja liikenteen päästöjen kehitystä infratukea saaneilla alueilla samankaltaisiin alueisiin, joilla tukia ei saatu. Näin voidaan muodostaa arvio infratukien vaikuttavuudesta huomioiden kattavasti muut seikat, jotka vaikuttavat ajoneuvokannan kehitykseen. Aluetason päästötarkastelussa käytetään Suomen ympäristökeskuksen ALaspäästölaskentamallia, joka sisältää kuntatasolla päästöjä tuottavat sektorit, mukaan lukien liikenteen.

Numeerisia analyysejä täydennetään kyselytutkimuksella, joka suunnataan ARA:n tukea hyödyntäneille taloyhtiöille. Hankkeen tuottamia uusia tietoja tarkastellaan ottaen huomioon olemassa oleva ja tuleva kansallinen sekä EU-tason sääntely, joka tulee vaikuttamaan sähköisen ajoneuvokannan kehitykseen. Näin pyritään muodostamaan kokonaisvaltainen kuva siitä, mille tasolle latausinfratuet tulisi jatkossa asettaa ja kuinka niitä tulisi kohdentaa, jotta päästövähennystavoitteet saavutetaan mahdollisimman tehokkaasti.

Ota yhteyttä:

Erikoistutkija Anna Sahari, VATT, p. 046 921 2188, etunimi.sukunimi(at)vatt.fi