Tutkimus: Tuotteiden elinkaaripäästöihin perustuva kulutusvero vaatii tarkkaa harkintaa ja parempaa tietopohjaa

14. huhtikuuta julkaistussa valtioneuvostolle laaditussa tutkimuksessa selvitettiin, olisiko tuotteiden elinkaaren aikaisiin kasvihuonekaasujen päästöihin perustuvasta kulutusverosta saatavissa lisää tehoa ilmastopolitiikkaan. Tällaisten kulutusverojen toteuttaminen on kuitenkin vaativaa ja edellyttää tarkkaa harkintaa.

VATT:n (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus) ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) yhteisessä tutkimushankkeessa on selvitetty sekä eri tuotteiden elinkaaripäästöjä että käytännön mahdollisuuksia toteuttaa Suomessa päästöihin perustuva kulutusvero. Hanke toteutettiin osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa ja se pohjautuu muun muassa Sanna Marinin hallitusohjelmassa esitettyyn tavoitteeseen päästöjen vähentämisestä kotitalouksien kulutustottumuksia muuttamalla. Hankkeen vetäjänä on toiminut VATT:n erikoistutkija Piia Remes.

Ilmastopolitiikan tavoitteiden kiristyessä ja globaalin hiilen hinnan puuttuessa vaaditaan yhä enemmän kansallisia toimia ilmastopolitiikan tehostamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen alentamiseksi. Hallitusohjelmassa on siksi asetettu tavoite selvittää mahdollisuuksia säätää sekä kotimaisia että tuontituotteita koskeva elinkaaripäästöihin perustuva kulutusvero. 

”Jotta vero voitaisiin suunnitella niin, että sillä olisi toivottu ohjausvaikutus, pitäisi tietää, missä määrin vero siirtyy tuotteen hintaan ja kuinka muuttunut hinta vaikuttaa kuluttajien valintoihin. Meillä ei ole vielä näitä tietoja juuri millekään tuotteelle”, sanoo VATT:n erikoistutkija Piia Remes.

”Elinkaaripäästöihin perustuvassa kulutusverossa toinen suuri tietotarve liittyy päästötietoihin. Vaikka tuotteiden hiilijalanjälkiä koskeva tiedontuotanto on kehittynyt viime vuosina ja tietoa kertyy nopeasti, tiedonhankinta ei ole kuitenkaan vielä riittävän vakiintunut niin laajaan käyttötarkoitukseen kuin elinkaariperusteinen kulutusvero olisi. Erityisesti maankäytön merkitys tuotteiden hiilijalanjäljissä tunnetaan vielä huonosti”, kertoo kehittämispäällikkö Ari Nissinen Sykestä.

Päästöperusteinen kulutusvero voisi soveltua tuotteisiin, joiden kulutusperäiset päästöt ovat suuret, eivät vaihtele merkittävästi tuottajien välillä eivätkä kuulu muun päästöohjauksen piiriin. Esimerkiksi eläinperäiset elintarvikkeet olisivat tällainen tuoteryhmä.

Veron toteuttaminen olisi kuitenkin nykytiedoilla vaikeaa, sillä päästöjen määrittämistä ja päästötietoja pitää vielä parantaa. Verojen vaikutuksia kuluttajahintoihin ei tunneta hyvin. Samoin hintojen vaikutuksista kuluttajien valintoihin ei ole riittävästi tietoa. Tämänhetkisillä tiedoilla erilaiset vero-ohjauksen kustannukset - myös ympäristö- ja muut hyvinvointivaikutukset laajasti huomioiden - voisivat olla suuremmat kuin hyödyt.

Lisätietoja: erikoistutkija Piia Remes, VATT, p. 040 304 5538, [email protected] ja kehittämispäällikkö Ari Nissinen, SYKE, p. 0295 251 457, [email protected] 

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.