Pariisin kokouksen jälkeiset näkymät ja suomalaiset ilmastoratkaisut
Pariisin sopimus on oikeudellisesti sitova, globaalisti kattava ja se asettaa kunnianhimoisen tavoitteen hillitä ilmaston lämpenemistä 1,5-2 °C tasolle esiteolliseen aikaan verrattuna. Maailman ilmastotyön kunnianhimoa on parannettava jo ennen vuotta 2020, jotta nämä tavoitteet voidaan saavuttaa.
Tapoja parantaa kunnianhimoa on monia. Päästösitoumuksia voivat asettaa maat, joilta ne vielä puuttuvat. Muut maat voivat laajentaa tai kiristää sitoumuksiaan. Päästöjä voidaan vähentää sitoumusten ulkopuolisilla aloilla. Lisäksi voidaan edistää kansainvälisiä yhteishankkeita ja ripeyttää ilmastoratkaisujen käyttöönottoa. YK:n ilmastosopimuksen liepeillä olevia käytännön ilmastoratkaisuja edistäviä, yhteistyötä kannustavia ja lisätoimista keskustelevia foorumeja on mahdollista vahvistaa. Suomi voi olla aktiivinen näissä kaikissa toimissa. Suomi voi myös moninkertaistaa myönteisen ilmastovaikutuksensa tarjoamalla muun maailman käyttöön päästöjä vähentäviä ratkaisuja. Näistä ratkaisuista esitellään sata ratkaisua kattaen laajan kirjon suomalaista osaamista energiantuotannosta maatalouteen, teknologiasta
poliittiseen ohjaukseen ja yritysten tuotteista kansalaisjärjestöjen hankkeisiin.
Pariisin sopimus on yleisesti otettu positiivisesti niin suurimmissa päästäjämaissa, ilmastoneuvotteluja seuraavissa kansainvälisissä järjestöissä kuin mediassa. 12 suurinta päästäjää ovat hyvin tyytyväisiä sopimuksen tasapuolisuuteen ja vain hieman varauksellisia sopimuksen uskottavuuden suhteen. Järjestöissä ja median reaktioissa suhtautuminen on kuitenkin hajaantuneempaa.
Raportissa tarkasteltujen 12 päästöiltään suurimman neuvotteluosapuolen INDC-tavoitteiden kunnianhimon taso, päästökehitys, päästöarvioiden laatu ja politiikkatoimet eroavat toisistaan hyvin paljon. Ilmastopolitiikan kunnianhimon tason vertailua kuitenkin hankaloittavat mm. joiden maiden päästöarvioiden huono luotettavuus sekä ns. yhteisten mutta erilaisten vastuiden periaate. Näihin haasteisiin vastaaminen on yksi merkittäviä kehitystehtäviä Pariisin sopimuksen jatkotyössä.
Pariisin kokouksen jälkeiset näkymät ja suomalaiset ilmastoratkaisut
19.12.2016- Raportti
- Valtioneuvoston kanslia
- Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 54/2016
- Sivumäärä: 84
- ISSN Web: 2342-6799
- ISBN Web: 978-952-287-312-5
Politiikka-analyysiyksikköSelvitys- ja tutkimustoiminta ilmastonmuutokset