Sök

Biotalous ja cleantech Suomessa – strategioiden arviointi ja toimenpidesuositukset Suomella on monipuolista cleantechiin ja biotalouteen liittyvää osaamista ja valmius ratkaista kestävään hyvinvointiin liittyviä haasteita sekä Suomessa että globaa...

25.3.2024 | Valtioneuvosto on julkaissut tutkimusraportin, joka tarkastelee uutismedian omistuksen keskittymistä Suomessa. Tutkimus on toteutettu Tampereen ja Turun yliopistojen yhteistyönä. Tutkimuksen mukaan uutismedia on Suomessa keskittynyt. Median toimialojen keskittymisaste vaihtelee ja niiden kehitys on ollut erilaista.

3.11.2023 | Tuore Itä-Suomen yliopiston koordinoima tutkimus tarkasteli englannin asemaa julkishallinnossa, elinkeinoelämässä sekä korkeakoulutuksessa. Tutkimustulosten mukaan tällä hetkellä merkkejä kansalliskieltemme, suomen ja ruotsin, marginalisoitumisesta on hyvin vähän. Julkisessa keskustelussa korostuu englannin kielen uhka kotimaisille kielille, mutta tutkimus ei tue tätä arjen havaintoa.

16.6.2022 | ECONCHANGE Päättynyt Toteuttajat Demos Helsinki, OECD, BIOS-tutkimusyksikkö Rahoitussumma 200 000 € Hankkeen perustiedot Kesto: 6/2022–4/2023 Talousjärjestelmiin ympäri maailmaa kohdistuu paljon paineita eri syistä. Viimeaikaisista kehityksistä gl...

21.2.2023 | Teknologianeutraliteetti ja yhteiskunnan strategiset tavoitteet tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa (TYSTI) Päättynyt Toteuttajat Demos Helsinki, Aalto yliopisto, 4FRONT Oy Rahoitussumma 200 000 € Hankkeen perustiedot Kesto: 3/2023–5/2024 Teknolog...

26.4.2023 | Valtiolta tarvitaan jatkossa entistä aktiivisempaa roolia talouden ohjauksessa. 26. huhtikuuta julkaistun selvityksen mukaan lyhyen aikavälin kriisit, kuten koronapandemia ja Ukrainan sota, ovat edellyttäneet valtiolta poikkeuksellisia toimia talouden ja yhteiskuntien toimintakyvyn turvaamiseksi.

8.3.2022 | Vetytaloudella tavoitellaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä aloilla, joilla muiden keinojen käyttö on erityisen haasteellista. Tällaisia kohteita löytyy mm. teräs- ja kemianteollisuudesta, lento- ja meriliikenteestä sekä raskaasta tieliikenteestä.

22.2.2022 | Suomen missiolähtöisen innovaatiopolitiikan kulmakivet (FIMO) Päättynyt Toteuttajat Demos Helsinki, 4FRONT, BIOS-tutkimusyksikkö, University College London – Institute for Innovation and Public Purpose Rahoitussumma 248 000 € Hankkeen perustiedot ...

1.7.2022 | Julkisen talouden kehysjärjestelmän toiminta ja kehittämistarpeet Päättynyt Toteuttajat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Rahoitussumma 150 000 € Hankkeen perustiedot Kesto: 8/2022–4/2023 Suomen julkisen talouden menokehitystä ja tasapainoa ohja...

23.4.2021 | Digitalisoituvassa yhteiskunnassa osallisuus toteutuu yhä useammin digitalisaation kautta. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Jyväskylän yliopiston Digiosallisuus Suomessa -hankkeen ensimmäiseen väliraporttiin on koottu tietoa digiosallisuuden käsitteestä ja määritelmistä eri tieteen- ja hallinnonalojen näkökulmasta. Hanke jatkuu digiosallisuus-mittariston rakentamisella, sekä kokonaiskuvan muodostamisella kansallisesta tilanteesta, hyvistä käytänteistä ja eri tahojen rooleista.

17.11.2021 | Ekosysteemeillä on yhä tärkeämpi merkitys ja rooli alueellisen, kansallisen ja EU-tason innovaatio- ja elinkeinopolitiikan toimeenpanossa. Erityyppisten ekosysteemien merkityksen ja vaikutusten arviointi sekä mittarointi ovat sekä kansallisesti että kansainvälisesti vasta kehittymässä, ja ekosysteemien vaikutusten arviointi on mutkikasta. Nykyisillä mittaamisen tavoilla ja tiedon keruulla ei päästä riittävän hyvin kiinni ekosysteemien laajempien yhteiskunnallisten vaikutusten todentamiseen.

22.2.2021 | Kuntaitsehallintohanke – Valtiosääntöoikeudellinen tarkastelu kunnallisen itsehallinnon laajuudesta Päättynyt Toteuttajat Itä-Suomen yliopisto Rahoitussumma 100 000 € Hankkeen perustiedot Kesto: 2/2021–12/2022 Suomen perustuslain ( 1999/731 ) 121§...

11.5.2020 | Nopea teknologinen kehitys ja tarve löytää ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin edellyttävät uusia sääntelyn lähestymistapoja. Monissa maissa on otettu käyttöön erilaisia innovaatiomyönteisen sääntelyn käytäntöjä ja sääntelystä on tullut yhä tärkeämpi innovaatiopolitiikan väline. 11. toukokuuta julkaistu selvitys tarkastelee innovaatiomyönteisen sääntelyn nykytilaa Suomessa, nostaa esiin hy...

6.5.2020 | Mikä osuus julkisista varoista käytetään lapsiin ja mitä vaikutuksia niillä saadaan aikaan? Kysymykseen vastaamiseksi tarvitaan lapsibudjetointia. Sen käyttöönottoa on pilotoitu analysoimalla valtion talousarviota vuodelle 2020 sekä tekemällä yhteistyötä kolmen kunnan taloushallinnon toimijoiden kanssa. Tuore raportti antaa valtion ja kuntien päättäjille, johtajille sekä taloushallinnolle uusia välineitä hallinnonalat ylittävään tiedolla johtamiseen ja vaikutusarviointiin.

19.3.2021 | Mikä on Suomen valtion ohjauksen kehitys ja nykytila? 19. maaliskuuta julkaistu raportti kokoaa yhteen valtion ohjauksen systeemisyyttä ja ennakoivaa hallintaa käsittelevän tutkimuksen päähavainnot ja suositukset. Hankkeen toteuttivat MDI, Vaasan yliopisto, Frisky & Anjoy ja Demos Helsinki.

14.2.2019 | Valtioneuvoston teettämä selvitys suosittaa muodostamaan kansallisen tekoälyosaamisen strategian, jossa painotetaan Suomen kannalta tärkeitä alueita ja vahvuuksia. Selvityksen toteuttivat VTT:n, Aalto-yliopiston, Etlan ja Silo.AI:n asiantuntijat.

4.10.2019 | Kolmannes kuntapäättäjistä ja melkein puolet kansanedustajista tai heidän avustajistaan on ollut vihapuheen kohteena luottamus- tai virkatehtäviensä takia. Lisäksi kaksi kolmesta päättäjästä arvioi julkisessa keskustelussa esiintyvän vihapuheen lisääntyneen viime vuosina. Tulokset käyvät ilmi tuoreesta tutkimuksesta.

31.1.2018 | Tänään 31. tammikuuta julkistetussa raportissa tarkastellaan kattavasti Yhdysvaltojen globaalin roolin muotoutumista ja siihen vaikuttavia pitkän ja lyhyen aikavälin kehityskulkuja.

12.3.2018 | Tänään 12. maaliskuuta julkaistu selvitys osoittaa, että lainsäädännön hienosäädöllä olisi mahdollista ehkäistä ruokahävikin syntymistä ilman että elintarviketurvallisuus vaarantuu. Suomi on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Suomalaisessa ruokaketjussa ruokahävikkiä syntyy kaikissa vaiheissa, alkutuotannosta kuluttajaan, keskimäärin 450 miljoonaa kiloa vuodessa.

2.6.2020 | Torkki Paulus, Leskelä Riikka-Leena, Maksimainen Anna, Niemelä Pyry, Koukkula Lari, Torvinen Anna, Mulari Mikko, Välimaa Norma, Rimpelä Matti Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämis- ja säästöpotentiaalin arviointi Lokakuu 2016 Valtioneuvoston ...