Hyppää sisältöön

Julkisen talouden kehysjärjestelmän toiminta ja kehittämistarpeet

Päättynyt

Toteuttajat

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Rahoitussumma

150 000 €

Hankkeen perustiedot

Kesto: 8/2022–4/2023

Suomen julkisen talouden menokehitystä ja tasapainoa ohjaavat hallitusten vapaaehtoisesti käyttöönottama valtion budjettitaloutta koskeva kehysjärjestelmä sekä EU-maiden julkista taloutta ohjaava säännöstö. EU:n sääntökehikko perustuu EU:n perussopimukseen ja sitä täydentäviin asetuksiin. Järjestelmä ohjaa julkisen talouden menokehitystä ja rahoitusasemaa määrittelemällä tavoitteita, edellyttämällä jäsenmailta omia yksi- tai monivuotisia tavoitteita sekä raportointia komissiolle noudattamisen arvioimiseksi.

Koronaviruksen synnyttämien poikkeuksellisten taloudellisten olosuhteiden aikana säännöt ovat jääneet päätöksenteossa taka-alalle. Koronakriisin seurauksena Euroopan unioni otti vuonna 2020 käyttöön yleisen poikkeuslausekkeen EU:n finanssipoliittisiin sääntöihin, jonka perusteella säännöt eivät ole rajoittaneet jäsenmaiden reagoimista kriisin välittömään hoitoon. Poikkeusjakson on tarkoitus jatkua vuoden 2023 loppuun saakka ja sääntöjä ollaan poikkeusaikana uudistamassa. Vaikka jäsenvaltioiden talouspolitiikkaa on pyritty ohjaamaan jo pitkään yhteisillä finanssipolitiikan säännöillä, velkaantuminen ei ole EU:ssa keskimäärin vähentynyt nousukausilla eikä riittäviä taloudellisia puskureita ole luotu laskukausia varten.

Onkin perusteltua sanoa, että nykysäännöt ovat epäonnistuneet finanssipolitiikan ohjaamisessa. Myös kotimaiset säännöt ovat joustaneet. Pääministeri Marinin hallituksen kesken hallituskauden päättämä menokehyksen korotus vaikutti vahvasti menettelyn uskottavuuteen. Lisäksi kehyksen ulkopuolelle on siirretty joitakin sellaisia menoja, kuten vihreän siirtymän rahoitusta ja energian hinnan nousun kompensointia, jotka voitaisiin katsoa myös kuuluvaksi menokehyksen piiriin.

Kaiken kaikkiaan kokonaisvaltainen sääntökehikon uudelleenarviointi on tarpeen. Niin Suomi kuin Eurooppakin tarvitsevat finanssipolitiikan sääntöjä myös tulevaisuudessa. Julkisten talouksien velkaantumiskehitys tulee taittaa, jotta mailla on varaa harjoittaa aktiivista suhdannepolitiikkaa ja kriisien hoitoa myös jatkossa. Sekä kotimainen menokehys että EU:n finanssipolitiikan sääntökehikon sääntely voivat tukea tätä tavoitetta ja siksi niiden tehostamista on syytä tutkia.

Tämän hankkeen tavoitteena oli synnyttää monipuolista ja yhteiskunnallisesti relevanttia tietoa kehysjärjestelmästä ja sen kehittämismahdollisuuksista. Tietoa kerättiin seuraavien, hakuilmoituksessa esitettyjen kysymysten perusteella.

  • Mitkä ovat julkisen talouden menokehitystä ja tasapainoa sääntelevän järjestelmän pääpiirteet Suomessa ja kehysjärjestelmän rooli siinä?
  • Mitkä ovat vastaavat järjestelmät vertailumaissa ja niiden keskeiset eroavaisuudet suhteessa Suomeen?
  • Mitä puutteita koronakriisi nosti esiin Suomen järjestelmän toiminnassa erityisesti voimakkaiden taloudellisten shokkien suhteen ja miten järjestelmää voitaisiin tältä osin kehittää?
  • Mitä finanssipolitiikan sääntöihin liittyviä uudistustarpeita on noussut esiin viimeaikaisessa kansainvälisessä keskustelussa ja miten ne suhteutuvat Suomen järjestelmään?
  • Mitä uudistuksia on toteutettu/ pantu vireille Suomen verrokkimaissa?
  • Miten erityisesti ilmastopolitiikan toimeenpanoon liittyvät julkiset investoinnit ovat sovitettavissa nykyiseen kehysjärjestelmään ja aiheutuuko niistä mahdollisesti järjestelmän kehittämistarpeita?
  • Millaisia mahdollisia kehittämistarpeita hyvinvointialueiden rahoitus aiheuttaa kehysjärjestelmään/ julkisen talouden suunnitelmaan?
  • Millaisia kehitystarpeita voidaan nähdä Suomen järjestelmässä ja millaisin konkreettisin toimin näihin voitaisiin vastata?

Hankkeen julkaisut:

Ota yhteyttä:

Tutkimusjohtaja Tero Kuusi, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, p. 041 444 8144, etunimi.sukunimi(at)etla.fi

Julkisen talouden kehysjärjestelmän toiminta ja kehittämistarpeet

Yhteyshenkilö ministeriössä