Sök

Kasvuyrittäjyys, yritysten uudistuminen ja työvoiman liikkuvuus tukemaan tuottavuuskasvua Työn ja pääoman tehoton kohdentuminen yritysten kesken on keskeisin työn tuottavuuskasvua heikentävä tekijä Suomen yrityssektorilla. Nykyistä tehokkaampi työ...

Suomesta Syyrian ja Irakin konfliktikentälle suuntautuva liikkuvuus Tutkimuksessa selvitetään miksi ja miten Syyrian ja Irakin konfliktikenttien ja siellä toimivien aseellisten järjestöjen – erityisesti Isisin – on onnistunut houkutella toimintans...

Alueellinen liikkuvuus tehostaa työmarkkinoita – kohtaanto-ongelmaa se ei ratkaise Alueellinen liikkuvuus siirtää työvoimaa ja osaamista Alueellista liikkuvuutta tulisi edistää kaavoittamalla riittävästi asuntoja, varmistamalla vuokra-asuntojen ta...

30.5.2022 | Fördelningen av arbete och kapital har försämrats inom företagssektorn i Finland under 2000-talet, vilket har bromsat upp produktivitetstillväxten avsevärt. En central bidragande faktor till att tillväxten bromsas upp är att arbetskraften koncentreras till företag med lägre produktivitet. Genom att avlägsna bidragsfällor samt öka arbetskraftens rörlighet och lönekonkurrensen kunde fördelningen av arbetskr...

26.3.2020 | En undersökning gjord av Pellervon taloustutkimus (PTT), Naturresursinstitutet (Luke), Uleåborgs universitet och 4FRONT Oy visar att arbetskraften i Finland rör sig livligt mellan olika regioner och ur arbetsmarknadens synvinkel i rätt riktning. Det blir också allt vanligare att finländarna arbetar utanför den kommun där de bor. Befolkningen koncentreras allt mer till stadscentrumen, men helhetsbil...

Politiikkasuosituksia ammatillisen liikkuvuuden ohjauskeinoista Ammatillista liikkuvuutta on mahdollista edistää monipuolisella koulutuksella ja työnhaun yksilöllistä ohjausta tehostamalla Ammatillinen liikkuvuus on erittäin tärkeää työvoiman koht...

Ammatillisen liikkuvuuden osatekijät ja ohjauskeinot – alustavia tuloksia Ammatillista liikkuvuutta on mahdollista edistää monipuolisella koulutuksella Ammatillinen liikkuvuus on erittäin tärkeää työvoiman kohtaannon ja saatavuuden kannalta. Liikk...

Kansainvälisten osaajien houkuttelu ja työperusteiset oleskelulupaprosessit vertailumaissa Rajatuille osaajaryhmille kohdennetuista toimista sekä työperusteisen oleskelulupaprosessin nopeuttamisesta vauhtia kansainvälisten osaajien houkutteluun Os...

Effects of Real Estate Transfer Taxes: Evidence from a Natural Experiment We study the effect of the transfer tax on housing transactions and household mobility in Finland using housing transaction data and micro data on the entire population in 2...

Monipaikkaisuuden tunnistaminen muuttaa väestö- ja aluekehityksen kuvan Suomessa Monipaikkaisuus ei näy nykyisissä väestötilastoissa Kuva Suomen aluekehityksestä muuttuu, kun ihmisten monipaikkaisuus huomioidaan. Kausittaisesti kasvavat alueet ova...

Vuonna 2018 käynnistettäviksi valitut hankkeet Käynnistettävillä hankkeilla toteutetaan valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa . Sisältöä päivitetään. Hankekuvaukset lisätään sivulle sitä mukaa kun sopimukset hanketoimijoide...

10.3.2026 | T&K-osaaminen ja sen muutos yrityksissä ja tutkimusorganisaatioissa Käynnissä Toteuttajat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Labore Rahoitussumma 200 000 € Hankkeen perustiedot Kesto: 4/2026–4/2027 Suomi on sitoutunut kasvattamaan tutkimus- ja kehitt...

19.2.2020 | Suomalaisten liikkuvuutta ammatista toiseen voidaan lisätä koulutustasoa nostamalla, luomalla joustavaa täydennys- ja uudelleenkoulutusta sekä ennakoimalla paremmin tulevia osaamistarpeita, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n ja Tampereen yliopiston selvitys. Myös työnhakijoiden palvelua tulisi muuttaa yksilöllisemmäksi, jonka avuksi selvitys ehdottaa uusia digitaalisia työkaluja.

17.4.2026 | Policy Brief 2026:3 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2025 tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällö...

30.5.2022 | POLICY BRIEF 2022:18 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Jul...

26.3.2020 | Työvoima liikkuu Suomessa alueellisesti vilkkaasti ja työmarkkinoiden kannalta oikeaan suuntaan, kertoo PTT:n, Luken, Oulun yliopiston ja 4FRONT:n tutkimus. Myös työssäkäynti oman asuinkunnan ulkopuolella lisääntyy. Väestö keskittyy yhä kaupunkikeskuksiin, mutta monipaikkaisuuden tarkastelu muuttaa rajusti kokonaiskuvaa väestön ja alueiden kehityksestä. Kun huomioidaan mm. kausiasuminen, ulottuu kasvualueiden verkosto läpi maan etelästä Lappiin. Täysin taantuvia alueita on vain vähän.

11.5.2022 | Euroopan unionissa oikeusvaltio ei ole vain poliittista retoriikkaa, vaan juridinen velvoite. Jäsenvaltioiden oikeusvaltiotilanteella on vaikutusta paitsi EU:n käytännön toimintaedellytyksiin myös unionin legitimiteettiin. Oikeusvaltiota EU-oikeudessa tutkinut Helsingin yliopiston tutkimusryhmä selventää oikeusvaltion käsitettä ja arvioi sen vaikutuksia Suomelle.

30.5.2022 | The misallocation of labour and capital in the Finnish business sector has increased in the 2000s, which has significantly retarded productivity growth. The concentration of labour to companies with lower productivity is a key factor in retarding growth. A more efficient allocation of labour could be influenced, for example, by dismantling incentive traps and increasing labour mobility and wage competition, states a recent study by Aalto University and ETLA Economic Research.

30.5.2022 | Työn ja pääoman kohdentuminen on heikentynyt Suomen yrityskentässä 2000-luvulla, mikä on hidastanut merkittävästi tuottavuuskasvua. Keskeinen kasvua hidastava tekijä on työvoiman keskittyminen alhaisemman tuottavuuden yrityksiin. Työvoiman tehokkaampaan kohdentumiseen voitaisiin vaikuttaa esimerkiksi purkamalla kannustinloukkuja sekä lisäämällä työvoiman liikkuvuutta ja palkkakilpailua, selviää tuoreesta Aalto-yliopiston ja Etlan tutkimuksesta.

2.3.2021 | 2. maaliskuuta julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että Suomessa korkeakoulutuksen pääsy oli ennen korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamista helpointa ruotsinkielisille ja kaupunkilaisille hakijoille sekä huippuarvosanoin ylioppilastutkinnon suorittaneille. Näillä ryhmillä on varsin usein myös tukena perhetaustaan liittyvä taloudellinen, kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma.