Valtakuntien rajat ylittävät heijastevaikutukset on huomioitava, kun pyritään parantamaan sopeutumiskykyä ilmastonmuutokseen.
Ilmastonmuutoksen jo toteutuneissa ja ennakoiduissa vaikutuksissa on suuria alueellisia eroja. Suomen on eri tutkimuksissa arvioitu kuuluvan maailman vähiten haavoittuvimpien maiden joukkoon kylmän ilmastonsa, pienen luonnonkatastrofiriskinsä sekä hyvän sopeutumiskykynsä ansiosta.
Arviot Suomen haavoittuvuudesta ovat tähän asti perustuneet niihin vaikutuksiin, joiden ennakoidaan syntyvän, kun Suomen ilmasto muuttuu. Mutta ei ole yhdentekevää, mitä tapahtuu rajojemme ulkopuolella. Turvallisuustarkasteluissa tämä näkökulma on ollut luonnollinen osa turvallisuustilanteen arviointia. Ilmastonmuutokseen on syytä soveltaa samaa laajaa tarkastelukulmaa.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset maailmalla heijastuvat myös Suomeen
Heijastevaikutukset syntyvät, koska maiden ja maanosien välillä on vuorovaikutusta. Suomi on yhteiskuntana kytkeytynyt muuhun maailmaan mm. taloudellisen toiminnan, viestinnän ja väestön liikkumisen kautta.1 Vastaavasti Suomen luonto on yhteydessä muuhun maailmaan eliöiden muuttoliikkeiden takia. Vieraslajien osalta taloudellinen toiminta edistää eliöiden liikkeitä ja lopputuloksena voi olla mullistuksia luonnossamme.
Tutkimuksessamme olemme kiinnittäneet huomiota kuuteen vaikutusketjuun, joiden kautta ilmastonmuutoksen seuraukset voivat heijastua Suomeen. Kaupankäynti, infrastruktuurit, rahoitus ja rahamarkkinat, ihmisten liikkuminen, biofysikaaliset muutokset sekä geopolitiikka voivat erikseen tai yhdessä aiheuttaa sen, että koemme myös maamme rajojen ulkopuolella toteutuvan ilmastonmuutoksen. Vaikutusketjut voivat olla pitkiä ja ne voivat muuntua muiden kuin ilmastollisten tekijöiden seurauksena.
Osa heijastevaikutuksista on ilmeisiä. Jos tuontielintarvikkeiden tai muiden tuontiraaka-aineiden tuotanto-olosuhteet heikentyvät selvästi, vaikutus näkyy vähintään niukkuuden aiheuttamana hinnannousuna. Heijastevaikutuksilla voi toisinaan olla myös myönteisiä seurauksia. Esimerkiksi ennakoitu sateisuuden kasvu lisää vesivoiman tarjontaa paljon enemmän Norjassa kuin Suomessa, mikä heijastuu sähkömarkkinoihin säätövoiman lisäyksenä. Samalla energiainvestointien kannattavuuslaskelmat kuitenkin muuttuvat.
Vaikutusten ketjuuntuminen voi synnyttää yllättäviä ”dominoefektejä”
Haasteellisimpiin heijastevaikutuksiin liittyy ’dominoefektejä’. Esimerkiksi heikentynyt maataloustuotanto voi saada aikaan väestöliikkeitä, jotka puolestaan horjuttavat yhteiskunnallista vakautta. Tämä voi heikentää turvallisuusoloja myös kaukana tapahtumien keskipisteestä. Eräissä tutkimuksissa on jopa esitetty, että Euroopan nykyisen pakolaiskriisin taustalla voi muiden syiden lisäksi olla ilmastollisia tekijöitä, jotka ovat huonontaneet elinoloja ja sitä kautta lisänneet yhteiskunnallisia jännitteitä.2
Heikompien maiden tukeminen sopeutumisessa on kustannustehokasta
Heijastevaikutusten tiedostaminen on syytä ottaa huomioon sopeutumistoimien suunnittelussa ja priorisoinnissa. Ei riitä, että varaudutaan tuleviin muutoksiin Suomen ilmastossa. Heijastevaikutuksilla voi olla jopa suurempi merkitys Suomen haavoittuvuudelle kuin suorilla vaikutuksilla. Siksi kustannustehokkaimmat ilmastonmuutoksen sopeutumistoimet voivat olla sellaisia, joita toteutetaan maamme rajojen ulkopuolella. Pariisin 2015 ilmastosopimuksen osapuolet sitoutuvat auttamaan haittavaikutuksille alttiimpia maita. Hyvät sopeutumistoimet voidaankin nähdä sekä humanitaarisena toimena että tapana vähentää ikäviä heijastevaikutuksia.
Lisälukemista:
1 asiaan on myös kiinnitetty kansainvälisesti huomiota https://www.weadapt.org/knowledge-base/adaptation-without-borders/index
2 esimerkiksi http://www.pnas.org/content/112/11/3241.abstract
Teksti: Mikael Hildén, Fanny Groundstroem ja Timothy Carter
Kuva: Climate Change Research Center
