Mielenterveys- ja päihdepalveluiden ongelmia voidaan ratkaista

Sote-uudistuksessa on huomioitava mielenterveys- ja päihdepalveluiden uudet ihmislähtöiset mallit

Mielenterveys- ja päihdetyötä voidaan tehostaa ottamalla käyttöön uusia toimivia malleja. YhdessäMielin-hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa tutkittua tietoa toimivista malleista päätösten tueksi. Hanke osallisti myös kansalaiset, palveluiden käyttäjät ja heidän omaisensa selvitystyöhön. Keskeinen näkökulma on uusien ihmislähtöisten toimintamallien mahdollisuuksissa uudistaa mielenterveys- ja päihdepalveluja.

Tutkimusnäyttö puoltaa perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden integraatiota perusterveydenhuoltoon. Mielenterveys- ja päihdepalvelut tavoittavat ihmisiä parhaiten, kun julkisia palveluja täydennetään palveluiden käyttäjien kokemusasiantuntemuksella ja järjestöjen toiminnalla.
Palveluihin hakeutuminen tulee tehdä helpoksi, koska päihde- ja mielenterveysongelmiin liittyy edelleen paljon häpeäleimaa. Tämä estää ongelmista kärsiviä hakemasta ajoissa apua.

Mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat vuositasolla noin 6 miljardia. Niihin liittyvät sairauspäivärahakaudet pienentävät BKT:ta 0,3-0,4 prosenttia. Mikäli mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen vähentyisi 10-15 prosenttia, BKT vahvistuisi 0,3-0,5 prosentilla. Selvityksen mukaan mielenterveyspalveluihin ja mielenterveyden edistämiseen investoimalla on mahdollista saada säästöjä sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä vähentää mielenterveysongelmien epäsuoria kustannuksia – kuten tuottavuuskustannuksia – merkittävästi.