Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Ilmastopolitiikan talousvaikutuksia voidaan ohjata verokompensaatioilla – seuraukset erilaisille kotitalouksille vaihtelevat

Ilmastopoliittisten toimenpiteiden, kuten päästöveron, taloudellisia kustannuksia ja vaikutuksia tulonjakoon voidaan säädellä kierrättämällä päästöverotuloja takaisin kotitalouksille, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n, Merit Economicsin ja Ålands statistik- och utredningsbyrå ÅSUBin selvitys. Keinona voisivat olla esimerkiksi ansiotuloverotuksen ja/tai yhteisöveron keventäminen sekä kotitalouksiin kohdistuvat suorat tuet.

Tutkimuksessa tarkasteltiin erilaisten ilmastopoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia kansantalouden kehitykseen ja kotitalouksien tulonjakoon dynaamisella yleisen tasapainon laskentamallilla (CGE-mallilla). Sitä täydennettiin kotitalouksien mikrosimulaatiomoduulilla. Tarkastelussa oli talouden perusuran lisäksi kuusi vaihtoehtoista skenaariota, joissa tehtiin erilaisia päästövähennystoimia. Perusuralla tarkoitetaan talouden kehitystä niillä ilmastotoimilla, jotka oli päätetty vuoden 2019 loppuun mennessä.

Tulosten perusteella näyttää siltä, että päästöjen vähentämisen yhteiskunnallisia kustannuksia voidaan pienentää kompensoimalla niitä esimerkiksi ansiotuloveron kevennyksillä. Kompensaatioilla on vaikutuksia niin kuluttajien ostovoimaan, työn tarjontaan kuin investointeihinkin. Ne vaikuttavat myös siihen, miten toimien taloudelliset kustannukset jakaantuvat kotitalouksien kesken.

Tutkimuksen tekevät ajankohtaiseksi Suomen ilmastopoliittiset tavoitteet. Niiden saavuttamisessa tärkeä kysymys on se, millä tavalla hiiliverojen ja muiden ilmastotoimien kustannuksia voidaan kompensoida siten, että taloudelliset haitat jäisivät mahdollisimman pieniksi, mutta toimenpiteen ohjausvaikutus ei heikentyisi. Myös tulonjakovaikutuksilla on tärkeä merkitys, kun etsitään poliittista hyväksyntää ilmastotoimenpiteille.

Kuusi skenaariota kuvaavat eri ilmastotoimien vaikutusta

Tutkimuksessa on verrattu Suomen talouden tulevan kehityksen perusuraa kuuteen vaihtoehtoiseen skenaarioon, joissa tehdään lisää erilaisia ilmastopoliittisia toimia. Nämä skenaariot ovat

1. liikennepolttoaineveroskenaario,
2. liikennepolttoainevero- ja autoveroskenaario,
3. turpeen veroskenaario,
4. sähkö- ja lämmitysveroskenaario,
5. yhteisvaikutus skenaarioista 1–4, sekä
6. kulutuksen hiilidioksidiveroskenaario.

Skenaarioissa tarkasteltiin toimenpiteiden vaikutuksia, kun kerätyt valtion lisätulot kierrätettiin, eli kompensoitiin takaisin kotitalouksille. Kompensointi tehtiin pienentämällä ansiotuloverotuksen marginaaleja tai yhteisöveroa, tai tulonsiirtojen kautta kaikille samansuuruisina tasapalautuksina. Osittain ilmastopolitiikan vaikutukset tulevat kompensoiduiksi kotitalouksille myös niiden saamien tulonsiirtojen indeksoinnin kautta.

Liikennepolttoaineveroskenaario kuvaa 1.8.2020 tehtyjä liikennepolttoaineiden korotuksia, ja liikennepolttoaine- ja autoveroskenaariossa tehdään sen lisäksi mm. dieselpolttoaineen veropoikkeuksen poisto ja vähäpäästöisten autojen verotuksen keventäminen. Turpeen veroskenaariossa turpeen verotus vähitellen nostetaan samalle tasolle muiden polttoaineiden kanssa.

Sähkö- ja lämmitysveroskenaariossa muutetaan monella tavoin näitä veroja, kuten luovutaan energiaintensiivisen teollisuuden energiaveroleikkurista. Yhteisvaikutusskenaario arvioi nimensä mukaisesti kaikkien neljän edellisen skenaarion yhteistä vaikutusta. Kulutuksen hiilidioksidiveroskenaariossa asetetaan kulutukselle ja tuonnille hiilidioksidi-intensiteettiin perustuva vero.

Kaikki tarkastellut skenaariot vähensivät kasvihuonekaasupäästöjä. Tuloerot puolestaan kasvoivat jo perusuralla pääasiassa väestön vanhenemisen vuoksi.

Kompensaatiot pienentävät toimenpiteiden kielteisiä vaikutuksia

Kaikissa skenaarioissa kompensaatiot pienentävät toimenpiteiden negatiivisia vaikutuksia kasvuun sekä hyvinvointiin. Samalla kuitenkin on selvää, että kompensaatiotapa vaikuttaa siihen, miten ilmastotoimenpiteiden kustannukset jakautuvat kotitalouksien välillä.

Ansiotuloverotuksen keventäminen hyödyttää suhteessa ennen kaikkea keskituloisia kotitalouksia ja yhteisöveron kautta tehtävä kompensaatio suurituloisimpia. Pidemmällä aikavälillä useimmiten myös pienituloisimmat kotitaloudet hyötyvät näistä. Tasapalautuksessa, jossa verojen lisäkertymä palautetaan kaikille kotitalouksille yhtä suurina könttäsummina, vaikutukset ovat pienituloisimpia hyödyttäviä, mutta kokonaishyvinvointi jää matalammaksi kuin ansiotuloverolla tehtävässä kompensaatiossa. Toisaalta tasapalautuksessa päästöt alenevat hieman enemmän kuin muissa kompensaatiovaihtoehdoissa.

Ilmastopolitiikan suunnittelussa olisi huomattava, että politiikan tehokkuus- ja tulonjakovaikutukset saattavat kehittyä eri suuntiin eri toimenpiteillä. Ilmastotoimien ja kompensaatiokeinojen pohdinnassa pitäisi siksi tarkastella vaikutuksia moneen eri asiaan: päästöihin, tulonjakoon, tehokkuuteen ja taloudelliseen kokonaishyvinvointiin.

Tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että osan lisääntyvästä verokertymästä olisi perusteltua kierrättää alentamalla ansiotuloveroja, mutta tämä suosii etenkin keskituloisia. Tämän vuoksi olisi syytä tutkia eri kompensaatiokeinojen yhdistämistä esimerkiksi siten, että ansiotuloveron alentamiseen yhdistettäisiin erityisesti alemman tulotason kotitalouksiin kohdistuvia suoria tukia.

Tutkimusraportti Ilmastopolitiikan tulonjakovaikutukset on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman 2020 toimeenpanoa.

Lisätietoja:

Olli-Pekka Ruuskanen, tutkimusjohtaja, Pellervon Taloustutkimus PTT ry, p. 040 641 5732, [email protected]
Juha Honkatukia, Merit Economics, p. 040 304 5561, [email protected]
Jouko Kinnunen, Ålands statistik- och utredningsbyrå ÅSUB, p. + 018 25494, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.