Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Ilmastoturvallisuusuhkiin varautumista syytä vahvistaa Suomessa

Ilmastonmuutos uhkaa yhteiskuntamme vakautta ja turvallisuutta monin tavoin. 31. elokuuta julkaistun selvityksen mukaan Suomella on hyvät edellytykset varautua ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutuksiin, mutta käytännön toteutusta on vielä tehostettava huomattavasti. Yhteistyön, osaamisen ja ennakoinnin kehittäminen on tässä avainasemassa.

Hankkeen tuloksena syntyi ilmastoturvallisuuden jäsennys, jota voidaan käyttää tukena jatkotutkimuksessa ja käytännön varautumistyössä. Siinä ilmastoturvallisuus on jaettu suoriin, ketjuuntuviin ja siirtymävaikutuksiin.

Suorat vaikutukset viittaavat ilmastonmuutoksen aiheuttamiin tai voimistamiin luonnonilmiöihin ja niistä seuraaviin vahinkoihin ihmisille, infrastruktuurille ja ekosysteemeille. Ketjuuntuvien vaikutusten kohdalla ilmastotekijät yhdistyvät poliittisiin, taloudellisiin ja valtiorajat ylittäviin vaikutuksiin Siirtymävaikutukset viittaavat ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteistä ja siihen sopeutumisesta syntyviin seurauksiin.

Suomen kaltaisessa avoimessa ja ulkomaankaupasta riippuvaisessa maassa korostuvat suorien vaikutusten sijaan juuri ketjuuntuvat ja siirtymävaikutukset. Keskinäisvaikutusten vuoksi kolme luokkaa ovat osin limittäisiä.

Ilmastonmuutoksen suorat turvallisuusvaikutukset Suomessa voivat liittyä vahinkoa tai vaaraa aiheuttaviin luonnonilmiöihin kuten metsäpaloihin sekä toisaalta viranomaisten kykyyn reagoida niihin. Ketjuuntuvat vaikutukset voivat näkyä esimerkiksi kansainvälisten toimitusketjujen häiriintymisenä, talouden toimintaedellytysten heikkenemisenä ja ruokaturvan vaarantumisena. Siirtymävaikutukset voivat ilmetä esimerkiksi maan sisäisen vastakkainasettelun kasvuna eriarvoistavaksi koetun ilmastopolitiikan seurauksena.

Suomessa käytössä oleva kokonaisturvallisuuden malli auttaa ilmastouhkiin varautumisessa, mutta sitä tulee konkretisoida vastaamaan tarkemmin myös ilmastoturvallisuuden uhkiin ja haasteisiin. Yksittäisten ilmastovaikutusten ohella tulisi pyrkiä tunnistamaan vaikutusketjuja ja yhteisvaikutuksia muiden ilmiöiden kanssa.

Hanke suosittelee mm. entistä vahvempaa ja uudenlaista vuoropuhelua hallinnonalojen ja ilmastoturvallisuuden toimijoiden välillä ja kesken, ilmastoturvallisuuden ja siihen liittyvän kriisiosaamisen vahvistamista sekä ilmastouhkien parempaa seurantaa ja huomioimista ennakoinnissa. Erityisesti ketjuuntuvien ja siirtymävaikutusten osalta tarvitaan myös jatkotutkimusta.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja: Vanhempi tutkija Emma Hakala, Ulkopoliittinen instituutti, p. 050 464 9177, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.