Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Alueelliset työllisyyskokeilut hyvä askel kohti asiakaslähtöistä palvelumallia
Vuoden 2018 lopussa päättyivät työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliset kokeilut. Kokeilussa edettiin kohti asiakaslähtöistä ja ratkaisukeskeistä palvelumallia. Kahdeksasta kokeilusta viisi oli kuntapohjaisia kokeiluja ja muut kolme olivat maakuntapohjaisia kokeiluja. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan Yrittäjyyttä ja työllisyyttä (YTYÄ) maakuntiin! -hankkeen 7.1. julkaistu raportti tuo esille kokemuksia alueellisista kokeiluista sekä oppeja palvelujen kokeilevasta kehittämisestä.
Kokeiluun osallistuivat Pirkanmaan, Turun seudun, Kuopion seudun, Porin ja Lapin alueen kunnat sekä Pohjois-Karjalan, Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakunta-alueet. YTYÄ-hankkeen tutkimuskonsortion muodostivat Demos Helsinki, MDI ja Common Dialogues.
Työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisten kokeilujen tavoitteena on ollut vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä ja nostaa työllisyysastetta. Kokeilujen tarkoituksena on ollut myös valmistautua uuteen maakuntamalliin ja sen myötä muuttuvaan tuottajarakenteeseen, kehittää asiakaslähtöisiä työllisyys- ja yrittäjyyspalveluja ja uudenlaisia palvelujen tuottamistapoja sekä lisätä asiakkaille tarjottavaa lähipalvelua. Kokeiluissa on etsitty hyviä työvoima- ja yrityspalvelujen toimintamalleja, joita voitaisiin hyödyntää erilaisissa rakenteissa muuttuvassa toimintaympäristössä. Kokeiluissa kerättiin myös oppeja kokeilemisesta julkisen hallinnon kehittämisen välineenä.
Työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliset kokeilut ovat olleet merkittävä ja osin laajaa keskustelua herättänyt toimenpidekokonaisuus valtakunnallisessa työvoima- ja yrityspalvelujärjestelmän kehittämisessä. Kokeilujen toteuttamiseen on matkan varrella liittynyt myös haasteita. Haasteet ovat kuitenkin osa kokeilutoimintaa muuttuvassa toimintaympäristössä.
Alueellisissa kokeiluissa pyrittiin luomaan asiakaslähtöisiä malleja kokeilevan kehittämisen näkökulmasta, joten tarkastelu keskittyi pääasiassa laadulliseen arviontiin. Rajattujen toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi tilastollisin menetelmin edellyttäisi toisenlaista kokeiluasetelmaa (satunnaistetut kenttäkokeet). Kaikkineen kokeilujen toteutuksesta saatiin jo niiden toimeenpanoaikana monia kokemuksia ja oppeja julkisten työvoimapalveluiden ja koko työllisyyspalvelujärjestelmää koskevaan kehittämiseen sekä kokeilutoiminnan kehittämiseen.
Johtopäätöksenä todetaan, että työllisyyspalvelujärjestelmää ja toimintatapoja tulee kehittää kokonaisuutena. Alueellisissa kokeiluissa kehitettiin asiakaslähtöistä ja ratkaisukeskeistä asiakkaan henkilökohtaiseen kohtaamiseen ja aktivointiin perustuvaa palvelumallia. Asiakkaan tarvitsemat palvelut ja palvelukokonaisuudet on tarpeellista räätälöidä niin, että voidaan reagoida myös muuttuviin tilanteisiin ja asiakastarpeisiin. Kokeilualueet ovat panostaneet mm. digitalisointiin, elämäntilanteen arviointiin palvelujen alkaessa, palvelun jatkuvuuden ja siirtymien tukemiseen sekä palvelujen koordinointiin yhden vastuutyöntekijän kautta.
Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan myös, että työllisyyspalveluiden ja muiden palveluiden yhdyspintojen kehittyminen vaatii aikaa. Kokeilut ovat hyvä kannuste kehittää palveluita, palveluketjuja ja eri organisaatioiden välisiä yhdyspintoja. Kulttuurin ja ajattelutapojen muuttaminen sekä osaamisen kehittäminen ovat keskeistä kokeilukulttuurin edistämisessä. Kokeilut haastavat eri osapuolia uudenlaiseen ajatteluun.
Tutkimus toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisten kokeilujen toiminta- ja arviointitutkimus
Lisätiedot: Katri Sarkia, Demos Helsinki - konsortion johto, kokeilut valtionhallinnon kehittämisen välineenä, p. 050 528 1070, katri.sarkia(at)demoshelsinki.fi,
Valtteri Laasonen, MDI - kokeilujen vaikutusdynamiikan kuvaus, toimintamallien tarkastelu ja sovellettavuuden arviointi, p. 050 533 0604,valtteri.laasonen(at)mdi.fi, Jussi Pyykkönen, Common Dialogues - työllisyyden ja työttömyyden kehittymisen analyysi, p. 044 023 9149, jj.pyyk(at)gmail.com sekä teollisuusneuvos Jarkko Tonttila, työ- ja elinkeinoministeriö, jarkko.tonttila(at)tem.fi, p. 0295 060 069
